Browsed by
Kuukausi: helmikuu 2017

Lapset politiikan pelinappuloina

Lapset politiikan pelinappuloina

Hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Hyvä! Kyseessä on täyskäännös parempaan. Vielä vuosi sitten hallitus esitti 20 prosentin korotuksia päivähoitomaksuihin. SDP esitti maksutonta päivähoitoa kaikille jo vuonna 2008, jolloin se ei kelvannut vallassa oleville Kokoomukselle taikka Keskustalle. Minun mielestä maksuton varhaiskasvatus on itsestäänselvyys, joka olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten.

Ammattilaisten ohjaama varhaiskasvatus on lapsille todella tärkeää. Päiväkodissa oppii välttämätöntä suomen kieltä ja sosiaalisia taitoja. Samalla kun lapset ovat päiväkodissa, varsinkin naisten mahdollisuus käydä töissä paranee. Tasa-arvo kohenee ja lapset voivat paremmin, syrjäytyminen vähenee. Nykyisin naiset jäävät liian usein kotiin lasten kanssa.

Valitettavasti lapsista on tullut päivänpolitiikan pelinappuloita. Mitään muutosta hallitus ei ole saamassa aikaan, koska asiasta ei ole sovittu hallitusohjelmassa. Yhden hallituspuolueen 50 päivää ennen kuntavaaleja tekemä nosto päivähoidosta ei tule etenemään selvitystä pidemmälle, koska asiasta ei ole sovittu yhdessä aiemmin mitään.

Hallitusohjelman lapsia ja perheitä koskevat uudistukset keskittyvät muun muassa perheiden palveluihin ja lastensuojeluun, eivät varhaiskasvatukseen tai päivähoitoon. Mikäli asia olisi todella ollut hallituksen toiveena, sitä olisi valmisteltu jo aiemmin. Aiemmin hallitus rajasi lasten oikeutta päivähoitoon siten, että työttömien lapset pääsevät vastaisuudessa vain osittain päivähoitoon. Teot puhuvat puolestaan.

On todella surullista, että valtaa pitävät ajautuvat tällaiseen pikavoittopopulismiin ja sanahelinään ilman valmiutta oikeasti tehdä mitään. Hallituksessa kun olisi mahdollisuus panna töpinäksi, niin nyt näyttää siltä, että aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.

Yhdessä yksinäisyyttä vastaan – Niilon kuntavaaliteemoja

Yhdessä yksinäisyyttä vastaan – Niilon kuntavaaliteemoja

Minun Helsingissäni kukaan ei jää yksin. Meidän täytyy pitää kaikki mukana.

Helsingin suurin ongelma on yksinäistyminen. Helsinki, Suomen suurin kaupunki, oireilee. Mitä isommassa kaupungissa asut, sitä yksinäisempi todennäköisesti olet. Kun Helsinki kasvaa, yksinäisyys lisääntyy.

Me kaikki tiedämme, että yksin jääminen ja syrjäytyminen johtavat laajoihin ongelmiin. Helsingillä on vielä mahdollisuus puuttua kehitykseen. Aion julkaista jatkossa lisää kirjoituksia liittyen jokaiseen alla olevaan teemaan.

Minun Helsingissäni yhtäkään lasta ei jätetä yksin aidan ulkopuolelle

Minun Helsingissäni kaikki vanhemmat ja huoltajat saavat viedä lapsensa laadukkaaseen ja maksuttomaan päivähoitoon. Lapsia ei erotella sen perusteella, ovatko vanhemmat töissä, ilman töitä, opiskelemassa tai sairaina. Me tiedämme, että ilman täysipäiväistä päivähoitoa ongelmat kasaantuvat, kieltä ei opi ja lasten sosiaaliset taidot jäävät heikommaksi. Kyse on lasten oikeuksista. Jokaisella lapsella on oikeus päivähoitoon.

Minun Helsingissäni lapset ja nuoret käyvät päiväkodin jälkeen maailman parhaan peruskoulun. Koulun, jossa ketään ei jätetä yksin ja kaikki viihtyvät. Koulu on turvallinen paikka jossa lapsia ja nuoria kannustetaan ja heihin luodaan uskoa. Koulussa jokainen saa tarvittavat tiedot ja taidot elämään. Lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus liikkua ja opiskella taideaineita, koska luovuus on elämän rikkaus. Koulussa saa hengittää puhdasta ilmaa ilman pelkoa homeongelmista. Opettajia tuetaan heidän arvokkaassa työssään. Kiusaamiselle ja pelolle on laitettava täysi nollatoleranssi jokaisessa maamme koulussa.

Minun Helsingissäni peruskoulun päättävät nuoret eivät jää yksin

Minun Helsinkini pitää huolta, että jokainen yläasteen käynyt nuori saa toiseen asteen opiskelupaikan ja hänelle luodaan oma polku aikuisuuteen. Kaupungin tehtävänä on tukea nuoria elämän merkittävissä ja vaikeissa valinnoissa niin, ettei kukaan jää yksin. Minun Helsinkini huolehtii ilman suuntaa olevista nuorista, jotka ovat vailla tulevaisuutta. Minun Helsinkini kampanjoi ja haastaa yritykset antamaan kesätyöpaikan jokaiselle nuorelle. Minun Helsingissäni nuoret aikuiset, jotka jäävät ilman työpaikkaa tai opiskelupaikkaa, eivät jää yksin.

Minun Helsingissäni yhtäkään kaupunkilaista ei jätetä yksin tai syrjitä ihonvärin, äidinkielen, uskonnon, syntyperän tai suuntautumisen vuoksi. Meillä ei ole varaa jättää ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Minun Helsinkini kuuntelee ja tukee aikuisia elämän suurissa muutoksissa. Työttömyys, ero, ruuhkavuodet, lapsettomuus, sairaus, muutto tai synnytys. Kaupunki ja sen palvelut ovat läsnä elämäsi nivelvaiheissa. Kaupunki on kaikki elämä ihosi ympärillä – ilma, jota hengität, tunne, jonka tunnet.

Minun Helsinkini ei jätä yhtäkään vanhusta yksin

Minun Helsinkini antaa tukea ja turvaa ihmisille heidän vanhetessaan. Turvallisia koteja, joissa vanheta rauhassa, palveluita, joilla arki sujuu, ja ihmisiä, joiden kanssa elää arvokasta vanhuutta. Palvelukoteja, joissa on hoitavia käsiä ja kuuntelevia korvia. Edelleen Suomessa on tuhansia vanhuksia sellaisissa hoitolaitoksissa, joissa on liian vähän käsipareja.

Kampanjani keskeisin teema on yksinäistyminen. Aion puuttua yksinäisyyden kasvuun ja syrjäyttäjien toimiin. Tavoitteena on samalla muuttaa yhteiskunnan ilmapiiriä elämänuskoa tukevaksi. Se luo uskoa ihmisiin ja politiikkaan ja toivoa parempaan.

Minun Helsinkini laittaa päätöksenteossa aina ihmisen keskiöön. Haluan kaupunginvaltuutuksi, jotta pääsen toteuttamaan politiikkaa, joka pitää kaikki mukana.