Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 12.8.

Kallein vaihtoehto on antaa työttömyyden pitkittyä
Työelämän muutos voi tehdä korkeasta työttömyydestä pitkäaikaisen ongelman. Siksi osaamista on voitava päivittää nopeasti.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että työttömyys nousee taantumassa ja laskee, kun talous taas piristyy. Nyt on kuitenkin syytä pohtia, mitä tapahtuu, jos korkea työttömyys ei laskekaan nopeasti, vaan jää pidemmäksi aikaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä riski on ratkaistavissa, mutta vain jos tunnistamme sen ajoissa ja teemme oikeat päätökset nyt.

Erityisen huolestuttavia ovat nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä. Pitkä työttömyysjakso heikentää osaamista, toimeentuloa ja uskoa tulevaisuuteen. Nuorille se voi tarkoittaa, että työuran alku viivästyy tai jää kokonaan rakentumatta.

Tekoälyn nopea kehitys ja yritysten paine uudistaa ja tehostaa toimintaansa muuttavat työelämän rakenteita nopeasti. Työttömyyden uhka ei koske enää vain aloja, joilla epävarmuus on ollut tuttua jo aiemmin. Se ulottuu myös tehtäviin, joita on totuttu pitämään varmoina.

Tekoäly ei välttämättä vie työtä kokonaan, mutta se voi muuttaa työn sisältöä niin nopeasti, että monen osaaminen vanhenee kesken työuran. Siksi korkean työttömyyden riskiä ei pidä vähätellä. Jos korkea työttömyys jää pidemmäksi aikaa krooniseksi, seuraukset näkyvät julkisessa taloudessa ja ihmisten luottamuksessa yhteiskuntaan.

Useimmat työttömät haluavat päästä takaisin töihin, mutta kaikilla ei ole siihen heti tarvittavia edellytyksiä tai ajantasaista osaamista. Siksi yhteiskunnan tehtävänä on rakentaa riittävän vahvoja polkuja takaisin työelämään. Tarvitaan koulutusta, ohjausta, kuntoutusta ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta työttömyys ei pitkittyisi.

Siksi Suomen on vahvistettava rakenteellisesti ”ponnahduslautaa” takaisin työelämään. Uudelleenkoulutusta ja muuntokoulutusta tarvitaan nykyistä enemmän, jotta ihmiset voivat löytää uuden suunnan, uuden osaamisen ja uuden paikan työelämässä. Erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille tarvitaan nopeampia ja helpommin saavutettavia väyliä työhön ja koulutukseen. Koulutuksen pitää olla käytännönläheistä ja kytkeytyä niihin aloihin, joilla on kasvua ja tulevaisuudennäkymiä.

Meidän on uskallettava muuttaa rakenteellisesti suomalaista työelämää ja polkuja takaisin työhön. Tarvitsemme järjestelmän, jossa osaamisen päivittäminen, alanvaihto ja työhön palaaminen ovat normaali osa työuraa. Ponnahduslaudan rakentaminen maksaa, mutta se on halpaa verrattuna siihen, että menetämme kokonaisia työuria ja ihmisten uskon tulevaisuuteen. Kallein vaihtoehto on antaa korkean työttömyyden jäädä pysyväksi.

Niilo Toivonen

kaupunginvaltuutettu (sd), Helsinki