Browsed by
Kategoria: Uncategorized

Helsingin tykätyin linja

Helsingin tykätyin linja

Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin välinen lauttayhteys on Helsingin tykätyin joukkoliikennelinja. HSL:n tammikuun 2024 tyytyväisyystutkimuksen mukaan 90 prosenttia vastanneista nauttii lauttamatkustamisesta ja talvikaudella 70 prosenttia valitsi lautan työmatkansa nopeuttamiseksi. Lautta on kerännyt kiitosta myös ystävällisestä palvelusta, ja yli puolet matkustajista arvioi, että lauttayhteys lisää joukkoliikenteellä matkustamista. Yli 200 000 tyytyväistä matkaa – upeat tulokset!

Olen todella iloinen lauttayhteydestä, koska olen ollut mukana rakentamassa ja puskemassa lauttayhteyttä useamman vuoden ajan. Syksyllä 2021 yli 500 kaupunkilaista kävi muutamassa kuukaudessa allekirjoittamassa kuntalaisaloitteen lauttayhteyden aloittamisesta. Joskus kaupunkipolitiikassa onnistuu ja tämä on yksi konkreettinen onnistuminen!

Meidän perhe muutti Kruunuvuorenrantaan helmikuussa 2020. Tuolloin asukkaita oli pari tuhatta vähemmän kuin nykyisin eikä alueella ollut vielä yhtä kattavaa ja toimivaa joukkoliikennelinjastoa. Ei ollut muuten kauppaa, ei leikkipuistoja eikä päiväkotia. Näkymää ja visiota silti oli, sillä alue oli ja on edelleen Helsingin nopeiten kasvava uusi asuinalue.

Kesäisin Kruunuvuorenrannasta kulki satunnaisia yksityisiä lauttoja Kauppatorille. Ne eivät olleet toimivia – hinta oli yli viisi euroa suuntaansa. Pitkän työn, sähköpostien, puhelinsoittojen ja kahvimukien jälkeen saimme rakennettua kesäkausille 2020, 2021 ja 2022 erilaisia yksityisiä ja osa osin kaupungin tukemia pilottikokeiluita Kruunuvuorenrannasta kauppatorille ja Hakaniemeen. Tuolloin yhteys oli täysin kaupallista eli siitä piti maksaa erikseen. Hinnasta huolimatta ne olivat menestyneitä ja loivat polkua kohti jatkuvaa HSL-yhteyttä.  

Kesän 2022 lauttakokeilua saimme pidennettyä muutamalla kuukaudella syyskaudelle, mutta talvikaudeksi 2022-2023 yhteys päättyi. Syksyn ja kevään jakkunut vaikuttamistyö lauttayhteydne puolesta onnistui ja Vappuna 2023 alkanut yhteys on ollut nyt käytössä vuoden ja käyttäjämäärät kasvusuunnassa. Ei ihme: tykätyin linja ja kasvava alue . myönteinen julkisuus lisää myös matkustajamääriä molempiin suuntiin.

Valmista ei vielä kuitenkaan ole: aamuille tarvitaan aiempi lähtö klo 6.30 Kruunvuorenrannasta, viikonloppuisin lautta voisi kulkea myöhempään ja arjen ruuhka-aikoihin tarvittaisiin lisävuoroja helpottamaan työmatkaliikennettä. Näiden puolesta työ jatkuu.

Lautan kesäaikataulut

Lautan kesäaikataulut

Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen lauttayhteys on huhtikuun alusta alkaen palannut kesäaikatauluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viikonloppuaamuihin ja -iltoihin tulee enemmän vuoroja. Tämä on hieno uutinen, koska erityisesti viikonloppuiltaisin käyttäjiä varmasti löytyy molempiin suuntiin. Samalla viikonloppuaamuisin pääsee helpommin esimerkiksi Rautatieasemalle junayhteyttä varten.

Lauttaa on käyttänyt keskimäärin 30 000 matkustajaa kuukaudessa ja lautta on tutkimuksien mukaan HSL:n tykätyin joukkoliikennelinja. Lähes päivittäin lauttaa käyttävänä ymmärrän hyvin miksi lautasta pidetään: se on nopea, mukava ja rentouttava kulkumuoto verrattuna bussiin ja metroon. Lautta muutta koko Kruunuvuorenrannan profiilia ja henkistä etäisyyttä kantakaupungin palveluista.

Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon alueen kasvaessa on selvää, että lauttaliikennettä tulee lisätä. Liikennöintiä tulee kasvattaa asukasmäärän kasvaessa aina Kruunusiltojen valmistumiseen saakka. Olen ehdottanut, että arkiaamuihin lisättäisiin yksi vuoro klo 6.30 Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin päin ja että lautta kulkisi iltaisin myöhempään. Lisäksi ruuhka-aikoihin klo 7.30-9.30 välille sekä 15.30-17.30 välille voisi kulkea täydentävää lauttaliikennöintiä palvelemaan työmatkalaisia. Lauttoja riittää, löytyykö tahtoa on sitten toinen kysymys.

Alla lautan kesäaikataulu, iloisia lauttamatkoja 🙂

Miksi Helsingin kaupunki ei tee vastasyklistä rakennuspolitiikkaa?

Miksi Helsingin kaupunki ei tee vastasyklistä rakennuspolitiikkaa?

Rakennusalan kriisi on kestänyt jo pitkälti yli vuoden. Konkurssien määrä kasvaa ja joka viides rakennusalan työntekijä on joko lomautettu tai työtön. Tulevaisuuden näkymät alalla ovat poikkeuksellisen sumuisia ja vaikeasti ennustettavia ja siksi yksityiset rakennushankkeet ja -projektit eivät käynnisty.

Samaan aikaan Helsingin kaupungilla on käynnissä kriittisiä tai rutiininomaisia rakennushankkeita ympäri kasvavaa pääkaupunkia. Uusien asuntojen ja infrastruktuurin tarve kun ei pääkaupungissamme ole kadonnut minnekään. Suhdannetilannetta olisi mahdollisuus käyttää hyödyksi. Miksi Helsingin kaupunki ei tee nyt vimmatusti vastasyklistä rakennuspolitiikkaa?

Aloitetaan vaikka täältä Kruunuvuorenrannasta, jossa on valtavasti kaupunki-infraa kesken ja mahdollisuus nyt tehdä nopeammin ja todennäköisesti edullisemmin kuin muutaman vuoden kuluttua. Palkataan lisää käsipareja vauhdittamaan Kruunusiltojen rakentamista ja tulevien asuinkortteleiden infrastruktuuria. Kunnostetaan alueiden luontoreitit ja rakennetaan leikkipuistot pystyyn nyt. Samanlaisia keskeneräisiä kohteita löytyy runsaasti ympäri kaupunkia ja korjausrakentamisen osalta löytyy varmasti myös paljon mahdollisuuksia.

Ratkaisusta hyötyisivät kaikki: kaupunki saisi nopeammin infrastruktuurin ja rakennukset kuntoon, lomautetut tai työttömät työntekijät työtä ja alueen asukkaat ripeämmin valmiin asuinalueen. Siinä on kolme pointtia, jossa kaikki voittaisivat.

Lauttaliikenteen talviaikataulut

Lauttaliikenteen talviaikataulut

Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin väliä kulkevan lautan aikataulut ovat muuttuneet 1.11. alkaen talviaikatauluihin. Talviaikataulu on voimassa maaliskuun loppuun asti. Uusi aikataulu ei vaikuta arkipäivien kulkemiseen vaan ainoastaan viikonloppuvuoroihin. Lautta kulkee talvella lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-17 välillä.

Muutos on sinänsä hölmö, koska moni Kruunuvuorenrannan asukas kulkee kantakaupunkiin töihin, harrastuksiin tai palveluiden äärelle myös viikonloppuisin. Syy kevennettyyn aikatauluun liittyy rahoitukseen, johon toivoisin kaupungin löytävän pikaisesti korjaavia ratkaisuita.

Talviaikataulu alla

Lautan aikataulu talvi 2023

Helsingin kaupungilta puuttuvat keinot ratkaista rakentamisen ja lähiluonnon väliset konfliktit

Helsingin kaupungilta puuttuvat keinot ratkaista rakentamisen ja lähiluonnon väliset konfliktit

Olen seurannut läheltä kolmea Helsingin kaupungin rakentamiseen ja lähiluontoon liittyvää konfliktia: Pirkkolan monitoimihallin rakentamista, Myllypuron jääurheilukeskuksen rakentamista ja nyt käynnissä olevaa Stansvikinkallion rakentamista. Vastakkain olevat osapuolet ovat Helsingin kaupunki rakennuttajana ja lähiluontoa puolustavat aktivistit sekä kansalaisjärjestöt. En usko, että kummallakaan osapuolella on tyytyväinen tai onnistunut olo yhteentörmäysten jälkeen.

Konfliktin osapuolet ovat siiloutuneet omiin poteroihinsa ja oikeassa olemisen tilaan. Kaupunki noudattaa ja toteuttaa päättäjien asunto- ja palvelurakentamiselle asettamia raameja kaupungin yhdessä sovittujen prosessien ja tavoitteiden mukaisesti.

Lähiluontoa suojelevat järjestöt ja yksityishenkilöt puolustavat lähiluontoa kaikin keinoin kansalaistottelemattomuutta pelkäämättä. Kasvavan kaupungin edellyttämä lähiluontoon rakentaminen tuntuu monesta kohtuuttomalta. Kumpikaan osapuoli ei kykene eikä halua joustaa suuntaan tai toiseen. Dialogi ja ratkaisukeskeisyys osapuolten välillä on olematonta. 

Jokainen hankkeista on johtanut julkiseen yhteenottoon, mikä heikentää luottamusta kaupunkiin rakennuttajana ja riitojen ratkaisijana. Samalla rapautuu luottamus demokraattiseen päätöksentekoon ja kaupunkilaisten kokemaan mahdollisuuteen vaikuttaa ympärillä tapahtuviin asioihin. Luottamusta eivät rakenna myöskään puihin kiipeilevät ja sosiaalisessa mediassa päättäjiä ja virkakuntaa haukkuvat ja maalittavat aktivistit, jotka vääristelevät rakennusprosessin kulkua.

Helsingin kaupungilta puuttuvat instrumentit ratkaista rakentamisen ja lähiluonnon välisiä ristiriitoja kunnioittavassa vuoropuhelussa. Sitkeitä konflikteja olisi varmasti mahdollista käsitellä tavalla tai toisella ennen kuin tilanne on täysin lukossa. Rakentamisen ja lähiluonnon välisiä ristiriitoja on todennäköisesti edessä myös tulevina vuosina – olisiko kaupungilla mahdollisuus etsiä keinoja ennaltaehkäistä tulevia konflikteja?

Niilo Toivonen
Kruunuvuorenranta

Julkaistu Helsingin Sanomissa 1.11.2023

Kruunuvuorenrannan ajankohtaisia asioita

Kruunuvuorenrannan ajankohtaisia asioita

  • Alueella järjestetään marraskuussa asukastilaisuus yhteistyössä kaupungin kanssa. Paikkana toimii Kruunuparkki 5 yhteiskäyttötila. Tilaisuudessa keskustellaan jatkuvasti muuttuvasta liikenteestä ja liikkumisesta Kruunuvuorenrannassa.
  • Liikenneturvallisuus Saaristolaivastonkadulla. Tällä hetkellä ajonopeudet ovat jotain muuta kuin 30 km/h ja liikenneturvallisuus puutteellista, esimerkiksi bussipysäkeille ei ole suojatietä. Syyskuussa on saatu nopeusrajoitusmaalaus ja nopeusnäytöt Saaristolaisvastonkadulle. Lisäksi asukkaiden toiveena on, että Saaristolaivastonkadulle istutettaisiin puita mahdollisimman pian.
  • Toivoimme, että kaupunki selvittää HSL:n kanssa voisiko bussilinjan 87 päätepysäkki siirtää järkevämpään paikkaan esimerkiksi lähemmäksi lauttalaituria.
  • Rakentamisen tilanteesta käytiin pitkä keskustelu. Vuonna 2023 on valmistunut 199 asuntoa ja As Oy Kultaveneen valmistuttua määrä kasvaa 260 asuntoon. Laskennallisesti tämä tarkoittaa n. 450 uutta asukasta. Vuoden 2023 lopussa Kruunuvuorenrannassa on yhteensä 3 385 asuntoa, joka tarkoittaa n. 5 900 asukasta. Rakentamisen akuutin kriisin myötä uusia hankkeita ei ole käynnistynyt Mainingin ja Kajon jälkeen. Asuntojen myynti ei vedä, joten vapaarahoitteiset omistusasuntohankkeet eivät lähde liikkeelle.
  • Kaupunki rakentaa edelleen alueelle infrastruktuuria eli teitä ym. ja palveluita kuten peruskoulua suunnitellusti. Kannustimme kaupunkia vastasykliseen rakentamiseen: jos kaupunki hoitaisi nyt etupeltoon omia rakennushankkeitaan, se voisi pienentää rekkarallia alueella kun rakennushankkeet jaksottuisivat fiksummin.
  • Kruunuvuorenrannan ranta-alueen suunnittelu alkaa piakkoin ja rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2025. Haakoninlahden puiston pohjoisreunan kunnostus harkinnassa (parakkien siirto puistosta ja tasoitus ennen varsinaista rakentamista), koska väliaika näyttää muodostuvan kovin pitkäksi, 2030-luvun vaihteeseen). Asukkaiden toiveena on, että jatkossa puistoalueelle ei tulisi uusia työmaakoppeja. Kun nykyiset kopit poistuvat, niin puistoalue tulisi tasata väliaikaisesti niin, että se sopisi esimerkiksi lasten pallopeleihin ja muuhun harrastustoimintaan.
  • Kruunuvuorenlammen alueen reitistön rakentamisaikataulu. Alueelle on jo rakennettu pitkospuita. Polkuverkoston parannustoimet ovat alkaneet. Syksyn aikana rakennetaan kahdet portaat. Kaitalahden puoleisen alueen toimenpiteet menevät vuoden 2024 puolelle.
  • Uimarannan suunnitelmat ovat valmiit. Rakentaminen on mahdollista aloittaa 2024, mikäli kaupungin talousarvioon saadaan tarvittava rahoitus.
  • Pojamankadun viimeistely (liikenteen katkaisu) ja Saaristofregatin puiston valmistuminen: Saaristofregatinpuisto on muuten valmis, mutta reuna-alue Pojamankadun varrelta tekemättä. Työn alkaminen on odottanut talojen valmistumista. Talot ovat nyt valmiit, joten puiston reuna voitaneen viimeistellä vuoden 2024 aikana. Pojamankatu ja Turumankatu viimeistellään kokonaisuudessaan, kun niitä reunustava talot on rakennettu. Turumankadun varren talot valmistuvat aiemmin, joten se on mahdollista viimeistellä aikaisemmin. Pojamankatu on mahdollista viimeistellä jo nyt osittain.
  • Stansvikin ravintolan osalta ehdotimme, että Kartanoalueen rakennukset (etenkin ravintola) olisi hyvä vuokrata lyhytaikaisesti kohtuuhintaan. Vuokraukset voisi kilpailuttaa, jolloin kaupungin ei tarvitsisi pyytää liian korkeaa vuokraa. Lisäksi kaupungin markkinoimat lukuisat liiketilat ovat edelleen tyhjillään ja sen myötä palveluiden määrä alueella on rajallinen. Tähän voisi rakentaa erilaisia houkuttimia ja kannustimia tulla alueelle yrittämään ja tarjoamaan palveluita. Myös öljysäiliön hyödyntäminen on rajallista johtuen hinnasta.
  • Ehdotimme kaupunkipyöräaseman siirtoa lauttasataman viereen ja mahdollista saada Kruunuvuorenrannan lauttalaiturin/kaupan yhteyteen polkupyöränpumppausasema.
  • Lautan matkustajamäärät ovat olleet erinomaisella tasolla (30 000 käyttäjää/kk). Liikennöinti jatkuu talvella eri aluksilla. Lokakuussa aloitti Ms. Emma, jonka jälkeen käyttöön tulee Ms Tor. Kruunuvuorenrantaan on tulossa lähiaikoina tukevampi laituri ja Meritullintorille rakennetaan kokonaan uusi laituri. Meritullintorin uusi laituri saadaan urakka-aikataulun mukaan paikoilleen arvioilta joulukuun alussa. Lautan kantakaupunginpään pysäkki saattaa marraskuussa väliaikaisesti siirtyä Halkolaiturille, kunnes uusi laituri saadaan paikoilleen.
  • Lautan liikennöinti tulee jatkumaan vähintään talviliikenteen loppuun 2024, mutta lautan jatkolle on olemassa poliittinen tahtotila. Asia varmistuu lopullisesti, kun Helsingin kaupungin talousarvio 2024 julkaistaan. Edistän itse kaikin mahdollisin keinoin lautan jatkoa ja lisäresursseja: varhaiselle aamulle ja myöhäiselle illalle tulisi saada muutama vuoro lisää. Lisäksi ruuhka-aikoihin pitäisi saada toinen alus tihentämään vuoroväliä.

Lisätietoja: Niilo Toivonen p. 050 491 5650

Lauttayhteys ei toimi vielä parhaalla mahdollisella tavalla

Lauttayhteys ei toimi vielä parhaalla mahdollisella tavalla

Helsingin Sanomat uutisoi HSL:n tutkimuksesta, jonka mukaan uusi lauttayhteys Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin on noussut Helsingin suosituimmaksi ja pidetyimmäksi joukkoliikenneyhteydeksi.

Tutkimustulos ei yllätä, sillä me lauttaa päivittäin käyttävät voimme havaita lautan käyttöasteen ja käyttäjien tyytyväisyyden omilla silmillämme. Usea ihminen on kertonut sosiaalisessa mediassa tai lautalla, että lauttayhteys on ainoa syy ostaa HSL-kuukausilippu.

Lauttayhteys ja siihen liittyvä logistiikka eivät kuitenkaan vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Laiturialueet tulee remontoida esteettömiksi ja eri sääolosuhteet kestäviksi. Tällä hetkellä lauttaa täytyy odottaa molemmissa päissä ilman minkäänlaista suojaa. Tilanne on kestämätön, sillä syksy ja talvi ovat jo kulman takana.

Kruunuvuorenrannan alueen kasvun myötä lautan matkustajamäärät kasvavat. Kaupungin ensi vuoden budjettiin tulee varata toinen lautta liikennöimään ja tiivistämään vuoroväliä etenkin ruuhka-aikoina.

Kiireellinen tarve on lisätä vuoroja aamuun ja iltaan niin, että ensimmäiset vuorot kulkevat jo kuuden aikaan aamulla ja liikennöinti jatkuu puoleenyöhön.

Lisäpanostuksilla voidaan saada huomattava määrä hyötyä – ja lisää hymyileviä kaupunkilaisia.

Miten Helsinki on varautunut kuumeneviin kesiin?

Miten Helsinki on varautunut kuumeneviin kesiin?

Kirjoitin Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin lehdessä 23.7.2023. Kirjoitus alla

Tänä kesänä on mitattu maapallon mittaushistorian kuumimmat päivät. On hyvä ymmärtää, että nyt mitatut lukemat ovat vasta esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Tulevaisuudesta katsottuna nämä ovat viileitä kesiä, sillä ilmastonmuutoksen myötä lämpötilat nousevat entisestään.

Ilmaston lämpenemisen myötä ihmiset joutuvat taistelemaan sään ääri-ilmiöitä, lämpöaaltoja, metsäpaloja ja kuivuutta vastaan entistä useammin. Tämä koskettaa myös Suomea, sillä ilmaston lämpeneminen on globaali ilmiö. Monet suurkaupungit varautuvat ja tekevät jo toimenpiteitä ylikuumenemista vastaan, ja Helsingin tulee toimia samoin.

Ymmärtääkseni Helsingissä on tehty varautumistyötä, mutta lähes mikään tästä työstä ei näy ainakaan minulle. Onko Helsingissä viilentymistiloja haavoittuvassa asemassa oleville asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta viilentää omaa kotiaan? Onko kaupungin asukkaille jaettu tietoa siitä, miten omaa asuntoa voi viilentää parhaalla mahdollisella tavalla? Onko taloyhtiöissä tietoa mahdollisuuksista vihertää ja monimuotoistaa piha-alueita?

Millaisia uusia ja innovatiivisia ratkaisuja ja kilpailuja kaupunki voisi keksiä ylikuumenemisen hillintään? Toivon maailman toimivimmalta kaupungilta selkeitä ja ratkaisukeskeisiä viestejä siitä, mitä minä ja oma asuinyhteisöni voimme tehdä tilanteen parantamiseksi.

Niilo Toivonen
Kruunuvuorenranta, Helsinki

Muutos on aina mahdollisuus

Muutos on aina mahdollisuus

Kirjoitin Demokraattiin SDP:n nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kirjoitukseni julkaistiin toukokuun paperilehdessä ja verkossa. Kirjoitus alla, antoisia lukuhetkiä!

Muutos on mahdollisuus – SDP:n pitää rohkeasti visioida 2030-lukua

Vuonna 2019 kesällä ehdotin Valtioneuvoston linnassa, että ministeri- ja avustajakunnan työhuoneiden ulkopuolelta otettaisiin nimikyltit pois ja tilalle jätettäisiin vain tittelikyltit. Ajatukseni taustalla oli idea siitä, että vaikka valta on tietyllä henkilöllä, se on aina vain lainassa.

Aikansa on joka asialla taivaan alla – jossain vaiheessa tulee väistämättä aika luopua kyseisestä asemasta ja sen tuomasta mahdollisuudesta käyttää valtaa.

Ideani ei saanut kannatusta, mutta asia jäi mieleeni samaisena vuonna sattuneiden henkilövaihdoksien takia.

Ajatus pulpahti mieleeni kun Sanna Marin ilmoitti, ettei hae jatkokautta SDP:n puheenjohtajana syksyn puoluekokouksessa. Puoluetta kolme vuotta menestyneesti luotsannut Marin on siirtymässä sivuun SDP:n johdosta, ja puolueella on edessään päätös siitä, kuka puoluetta johtaa Marinin jälkeen.

Muutos ja sen esiin tuoma epäjatkuvuus herättävät usein ensimmäisenä pelon tunteen. Pelko muutoksesta on hyvin luonnollista. Kun nyt alkavaa muutosta pohtii syvemmin, voi siinä nähdä valtavasti mahdollisuuksia. Mahdollisuudet avautuvat parhaiten, kun tarkastelee, millaisen puolueen Marin jättää seuraajalleen.

ENSINNÄKIN SDP on puolueena suurempi, yhtenäisempi ja vahvempi kuin aiemmin. Puolueen kannatus on kasvanut edellisistä eduskuntavaaleista äänimäärällisesti ja paikkamäärältään. Merkittäviä jakolinjoja ja ristiriitoja puo­lueen sisällä ei juurikaan ole. Puolueen tarjoama vaihtoehto suhteessa muihin suuren kannatuksen kilpailijapuolueisiin on edelleen ajankohtainen ja relevantti. SDP:llä on selkeä ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto oikeistolaiselle politiikalle.

SDP on uudistunut huomattavasti ja ottanut roolia yhteiskunnan muutosvoimana viimeisen kymmenen vuoden aika­­na. SDP on tehnyt yksityiskohtaisia ja pitkälle ajateltuja ehdotuksia esimerkiksi sosiaaliturvan kehittämisestä, työelämän uudistamisesta ja sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikasta.

Puolueen poliittiset avaukset ja tehdyt toimet esimerkiksi oppivelvollisuudesta, hoitajamitoituksesta ja nelipäiväisestä työviikon kokeilusta ovat asioita, joista puolueen jäsenenä on helppo olla ylpeä.

Vahva sisällöllinen ohjelmatyö on ollut SDP:n avain poliittiseen menestykseen ja vaaleissa ansaittuun luottamukseen. Puolueen menestyminen edellyttää jatkossakin suoraselkäistä poliittista linjaa, joka lähtee omasta selkeästä vaihtoehdosta.

TOISEKSI puolueeseen on virrannut Marinin kauden ajan valtava määrä uusia progressiivisesti ajattelevia nuoria, jotka pelkällä olemassaolollaan ja toimintatavoillaan ovat ravisuttaneet ja modernisoineet puoluetta. Samalla puolueen viestintä on kehittynyt valtavasti. Vielä muutama vuosi takaperin puo­luetta haukuttiin menneisyydessä elämisestä.

Samalla, kun uusia voimia on liittynyt puolueeseen, SDP on kyennyt pitämään olemassa olevat jäsenet mukanaan ja näin laajentanut profiiliaan koko kansan puolueena. SDP:n uniikki etu on se, että puolue kykenee ajattelemaan poliittisissa ratkaisuissaan aina kokonaisuutta pienten irrallisten yksityiskohtien sijaan.

KOLMANNEKSI kiinnittäisin huomiota SDP:n varsin kokeneeseen eduskunta- ja ministeriryhmään, joka on keitetty monissa liemissä koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aikana. Toisin kuin esimerkiksi perussuomalaisilla, SDP:llä on huomattavan pitkät juuret ja vakiintuneet arvot ja toimintatavat, joiden pohjalta elävä kansanliike ajattelee, järjestäytyy ja toimii.

Syksyllä valittava uusi puheenjohtaja saa johdettavakseen hyvin toimivan ja suuren kansanliikkeen sekä erinomaiset pelikortit suhteessa muihin puolueisiin.

Tuleva oikeistohallitus tulee olemaan yksi Suomen historian epäsuosituimmista hallituksista, ja SDP:lle avautuu loputtomasti mahdollisuuksia tehdä onnistunutta oppositiopolitiikkaa. Myös Euroo­passa ja globaalisti tapahtuu paljon.

SDP:n rooli ratkaisujen etsijänä ja toivon rakentajana on korostunut aina monimutkaisten ja vaikeiden yhteiskunnallisten kriisien aikana.

SDP:llä on kaikki edellytykset kasvattaa kannatustaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Tarvitaan vain oikeat teemat, sopiva sanoitus ja toivon sävyttämä julkinen profiili. Kuten puo­lueesta on usein todettu, SDP on parhaimmillaan, kun se on rohkeimmillaan. Nyt on aika olla rohkea ja uskaltaa.

MUUTOS on aina mahdollisuus. Puoluekokouksessa valittavilta uudelta puheenjohtajalta ja puoluesihteeriltä kaivataan rohkeutta ja selkeä visio siitä, mitä SDP edustaa 2030-luvulle tul­taessa. Tähän työhön puolueelta ja puolueen jäseniltä löytyy kaikki osaaminen, mutta tiedon ja taidon hyödyntäminen edellyttää sitä, että muutosta johdetaan rohkeasti edestä.

Niilo Toivonen
Kirjoittaja on Antti Rinteen ja Sanna Marinin entinen avustaja, nykyisin neuvonantaja konsulttitalo Milttonilla.

Lauttayhteys alkoi tänään!

Lauttayhteys alkoi tänään!


Pitkään odotettu ja tarpeellinen Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen HSL-lauttaliikenne alkoi tänään 1.5. Vappupäivänä! Huraa!


Menimme perheen kanssa jo varhain kantakaupunkiin ilman suurempia ruuhkia. Some-keskusteluiden ja lautan työntekijän mukaan matkustajia oli tänään niin paljon, että yhdellä lähdöllä kymmenkunta joutui jäämään rantaan odottamaan seuraavaa lauttaa. Mikäli matkustajamäärät pysyvät tällä tasolla, on kaupungin harkittava ainakin ruuhka-aikoihin toista lauttaa. Matkustajamäärät tulevat nimittäin vain kasvamaan, sillä Kruunuvuorenrannan alueelle muuttaa keskimäärin 150 uutta asukasta joka kuukausi.

Huomenna kun arki alkaa vapun juhlinnan jälkeen, saamme hieman normaalimman käsityksen lauttayhteyden matkustajamääristä. Lautta kulkee Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välillä klo 7.15-21.35 välillä. Vuoroväli on noin 50 minuuttia, mutta välillä voi olla pidempiäkin taukoja (n. 70 min) johtuen lakisääteisistä tauoista. Ohessa tarkka aikataulu:

Lautalla on ainakin alkuun myynnissä kahvia, teetä ja muita kahvilatuotteita. Tänään oli kahvitarjoilu kaikille juhlan kunniaksi! 🙂

Kruunuvuorenrantaan ja Meritullintorille on suunniteltu uudet laiturit. Uudet laiturit tulevat näillä näkymiin syksymmällä käyttöön. Hankinta on menossa juuri kilpailutukseen. Tämän päivän perusteella sekä Kruunuvuorenrannan että Meritullintorin laiturien yhteyteen tarvitaan katetut odotustilat sekä penkkejä ja roskiksia. 

Lauttayhteys parantaa koko Laajasalon alueen saavutettavuutta huomattavasti ja on todella odotettu ja iloinen asia! Kruunuvuorenrannan alueelle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita ja ei tarvitse kuin aamuisin katsella bussipysäkkiä niin ymmärtää miten tarpeellinen lisäyhteys alueelle lautta todella on. Aiemmista lauttakokemuksista viimeisiltä vuosilta on ainostaan positiivisia kokemuksia.

Tämä on nyt kolmas kesä kun lautta kulkee, mutta ensimmäinen kerta kun lautta kulkee HSL:n lipulla. Ja lauttayhteys on tästä eteenpäin ympärivuotinen eli tällä kertaa lautan kulkeminen ei lopu syys-lokakuussa.