Browsed by
Kategoria: Uncategorized

Kesän 2023 lauttayhteys kaupunginhallitukseen uudelleenarvioitavaksi

Kesän 2023 lauttayhteys kaupunginhallitukseen uudelleenarvioitavaksi

Hieman sumuisia uutisia kuuluu kaupungilta vuoden 2023 Kruunuvuorenrannan lauttasuunnitelmista. Kuulemani mukaan kesälle 2023 suunniteltu sähkölauttayhteys on menossa uudelleenarvioitavaksi kaupunginhallitukseen lähiaikoina.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, lautan käyttäjämäärien skenaariotyössä on havaittu, että lautan käyttäjämäärät tippuisivat merkittävästi Kruunusiltojen valmistumisen jälkeen ja tämä nähtäisiin ongelmana lauttayhteyden toteuttamiselle kaupungin itse hankkimilla sähkölautoilla.

Kaupungilla siis harkitaan, kannattaako rakennuttaa sähkökäyttöisiä lauttoja, mikäli niiden käyttäjämäärät laskisivat merkittävästi Kruunusiltojen valmistumisen jälkeen.

Mielestäni on ollut aivan alusta asti selvää, että lautan matkustajamäärät laskevat Kruunusiltojen rakentamisen jälkeen – ovathan sillat aivan massiivinen parannus ja helpotus alueen kulkuyhteyksiin. Sähkölauttoja voisi toki käyttää ja pilotoida myös muualla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Lauttasaaressa tai vaikka Kalasataman alueella.

Nyt esiin tulleet huolet eivät silti tarkoita, etteikö lauttayhteyttä pitäisi toteuttaa jo vuonna 2023 kaupungin toimesta. Ennen Kruunusiltojen valmistumista lauttayhteydelle on aivan merkittävä kysyntä ja tarve alueella. Kaupunki on myös sitoutunut lauttayhteyden toteuttamiseen jo aiemmin, eikä sovitusta tule livetä. Kaupungin aiempien arvioiden mukaan matkustajia Kruunuvuorenrannan ja keskustan välisellä linjalla voisi olla vuonna 2023 jo 1500 matkustajan verran joka päivä.

Olen viestinyt useammalle kaupunginhallituksen jäsenelle ja kaupungille, että olennaista on, että

1. lauttayhteys alkaa vuonna 2023,
2. lauttayhteys on ympärivuotinen
eli kesät talvet käytössä ja
3. yhteys on HSL-vetoinen
eli kohtuuhintainen.

Kulkeeko Kruunuvuorenrannasta kaupunkiin kaupungin itse rakentama sähkölautta vai jokin muu lautta ei ole ainakaan minulle niin merkittävää, kunhan lautta kulkee.

Keskeistä on, että kaupunki ei päätä lopettaa lauttayhteyden rakentamista vuodelle 2023, vaan päättää toteuttaa lauttayhteyden toisella tavalla. Toivottavasti kaupungin päättäjillä riittää viisautta nähdä lauttayhteyden merkitys kasvavan Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon alueen kulkuyhteyksille.

Lauttaliikenne Kruunuvuorenrannan ja Kauppatorin välillä alkaa taas!

Lauttaliikenne Kruunuvuorenrannan ja Kauppatorin välillä alkaa taas!

Huomenna 1.6. se alkaa klo 7.00, nimittäin kesän lauttaliikenne Kruunuvuorenrannan ja Kauppatorin välillä! Huraa! Tätä on odotettu!

Aikataulu löytyy JT-Linen sivuilta ja sen voi lukea myös tästä alta:

Kuvakaappaus aikataulusta JT-Linen sivuilta.
*-merkittyjä vuoroja ei liikennöidä lauantaisin ja sunnuntaisin
V-merkityillä vuoroilla pääsee Kauppatorilta Vasikkasaareen ajalla 1.6.-14.8.2022: alus pysähtyy ensin Kruunuvuorenrannassa ja jatkaa sen jälkeen Vasikkasaareen

Lauttayhteys helpottaa matkustamista Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalosta kaupunkiin päin koko kesän ajan. Lauttayhteys kestää suuntaansa vain noin vartin ja se nopeuttaa monen työmatkaa ja kulkemista usealla tunnilla viikossa. Viime kesän kokemukset lautasta olivat ainoastaan positiivisia.

Vesireitti toimii myös varareittinä, mikäli metroreitti ei ole syystä tai toisesta käytössä. Näin on käynyt muutaman kerran viimeisen vuoden aikana.

Lauttayhteyttä liikennöi JT-Line. Sama yritys toteutti viime kesänä HelsinkiBiennaalin lauttayhteyden eli toimija on monelle ennestään tuttu. Lähtö- ja paluuaikataulut ovat alueen asukkaiden kannalta erinomaiset: useampi lähtö päivittäin molempiin suuntiin.

Nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni käyttää pitkään odotettua lauttayhteyttä, jotta se on yrittäjille kannattavaa. Ei muuta kuin päiväkahville Kauppatorille!

Lauttaliikenne Kruunuvuorenrannasta kesällä 2022

Lauttaliikenne Kruunuvuorenrannasta kesällä 2022

JT-line ilmoitti tänään 5.5. aloittavansa kesällä 2022 lauttaliikenteen Kruunuvuorenrannan, Vasikkasaaren ja Kauppatorin välillä. JT-line voitti Vasikkasaaren liikennöintikilpailutuksen ja tavoitteena on, että liikennöinti alkaisi toukokuun viimeisellä viikolla. Huraa, hieno juttu!

JT-linen päätös rakentaa kilpailutuksen pohjalta yhteys Kauppatorille on erittäin myönteinen asia. Kruunuvuorenrannan asukkaita yhteys palvelee erinomaisesti ja se mahdollistaa nopean vesiyhteyden kantakaupunkiin sekä Vasikkasaaren lähiluontoon.

Viime vuoden kokemuksien perusteella yhteys kantakaupunkiin on tarpeellinen ja varsin suosittu yhteys. Lisäksi Kruunuvuorenrannan asukasmäärä on viime kesästä kasvanut ja alueelle on tullut lisää palveluita. Tulevaisuutta ajatellen matkustajamäärät ovat ainoastaan kasvamaan päin.

Nyt ilmoitettu yhteys on ainakin toistaiseksi täysin markkinavetoinen. Kaupungilla on vielä auki omat tarkat suunnitelmat erityisesti lauttavetoisen työmatkaliikenteen mahdollistamiseksi Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin välillä. Asiaa käsitellään seuraavan kerran kaupungin toimesta toukokuun puolivälissä.

Olen ollut viikoittain yhteydessä kaupunkiin ja toivonut lauttaliikenteen edistämistä tämän kesän osalta ripeästi. Viimeksi asiaa käsiteltiin aloitteestani kaupungin kanssa 22.3. asukastilaisuudessa. Asia on ollut esillä myös aiemmin, tein asiasta kuntalaisaloitteen viime syksynä ja kirjoitin asiasta lehteen.

Käymieni taustakeskusteluiden mukaan kaupungin ideana olisi mahdollistaa muutamia aamu- ja iltalähtöjä tukemaan työmatkaliikennettä Kruunuvuorenrannasta kaupunkiin ja takaisin. Nyt suunnitellut JT-linen lähdöt ovat todennäköisesti pääsääntöisesti päivälähtöjä, jotka nekin erittäin tervetulleita, mutta niiden hyödyntäminen varhain aamulla työmatkaliikenteessä voi olla hankalaa. Näistä lisävuoroista odotetaan päätöksiä vielä toukokuun aikana.

Uusia päätöksiä ja lauttayhteyden alkamista odotellessa voi iloisin mielin nauttia kevätauringosta ja muistella viime kesän lauttamatkoja!

Lauttamatka kesällä 2021
Uimahalli Kruunuvuorenrantaan

Uimahalli Kruunuvuorenrantaan

Kirjoitin Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen uimahallin rakentamisesta Kruunuvuorenrantaan. Olen saanut useita positiivisia yhteydenottoja ehdotuksestani mielipidekirjoituksen julkaisun jälkeen. Jos ei ehdota ja esitä rohkeasti, asioita ei myöskään tapahdu.

Laajasalon alueella on toivottu jo pitkään omaa julkista uimahallia. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös palvelutarpeet kasvavat. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, ikäihmisiä ja kuntoilevaa väkeä, joille uimahalli on todella tärkeä lähipalvelu. Pelkästään Kruunuvuorenrannan alueella tulee asumaan vuoteen 2030 mennessä 13 500 asukasta. Kruunusiltojen myötä alue on helposti saavutettavissa myös kantakaupungin suunnasta.

Kruunuvuorenrannan merellisen sijainnin takia alue olisi idyllinen kohde uudelle uimahallille. Alue antaa hyvät puitteet rakentaa moderni uimahalli, jossa myös uinti merivedessä on mahdollista.

Mikäli sopivaa tonttia ei löytyisi Kruunuvuorenrannan alueelta, voidaan uimahalli suunnitella ja rakentaa myös esimerkiksi Laajasalon urheilupuiston yhteyteen. Toinen vaihtoehto on liittää uima-altaat alueelle suunniteltujen rantasaunojen yhteyteen. Tällöin kyse olisi hieman Allas Sea Poolin kaltaisesta vaihtoehdosta.

Keskeistä tällä hetkellä se, että uimahalli-idealle löytyy kannattajia ja sitä viedään eteenpäin kaupungille alueen asukkaiden toiveena. Olen huomannut, että Kruunuvuorenrannan asukkailla ei ole vielä selkeää kokonaisvisiota alueen tarpeista ja toimintamallia siitä, miten erilaisia kehitysideoita ja toiveita tulisi tehdä ja viedä eteenpäin kaupungille.

Uimahalli-idean eteenpäin vieminen voisi olla Kruunuvuorenrannan alueen asukkaita yhdistävä ankkuritavoite ja näyttää esimerkkinä, että asukkaiden toiveilla ja visioilla on merkitystä myös aluetta suunniteltaessa ja rakentaessa.

Lauttaliikenne Kruunuvuorenrannasta toimintaan jo keväällä 2022!

Lauttaliikenne Kruunuvuorenrannasta toimintaan jo keväällä 2022!

Olen tehnyt kuntalaisaloitteen Kruunuvuorenrannan lauttaliikenteen toteuttamisesta jo keväästä 2022 alkaen. Tätä kirjoittaessa jo yli 400 kaupunkilaista on käynyt allekirjoittamassa aloitteen! Käy sinäkin! 🙂

Kirjoitin asiasta myös mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin, joka julkaistiin sunnuntaina 3.10.

Mielestäni Helsingin kaupungin tulee kilpailuttaa syksyllä 2021 yksityinen lauttaliikenteen toteuttaja Kruunuvuorenrannasta kaupunkiin niin, että lauttaliikenne on toiminnassa jo keväästä 2022 alkaen.

Kaupunki on tiedostanut Kruunuvuorenrannan ja keskustan välisen lauttayhteyden tarpeen, mutta aloittamassa HSL-vetoista liikennöintiä vasta aikaisintaan kesällä 2023. Lauttaliikennettä tarvitaan kuitenkin jo aiemmin. Säännöllisesti kulkeva lautta parantaa huomattavasti Kruunuvuorenrantaan rakentuvan asuinalueen asukkaiden liikenneyhteyksiä.

Merellisen Helsingin kehittäminen ja laajentaminen esimerkiksi uusilla yhteyksillä on yksi Helsingin kaupungin keskeisistä prioriteeteistä. Lauttayhteys keventää Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon ylikuormittunutta bussi- ja metroyhteyttä. Parhaillaan käynnissä oleva Laajasalontien remontti hidastaa entisestään alueen asukkaiden kulkemista kaupunkiin.

Kaupungin pääperiaatteena vesijoukkoliikenteen järjestämisessä on ollut, että vesiliikenteen palvelujen tulee muodostua markkinaehtoisesti. Markkinaehtoinen liikenne toimii pelkillä asiakastuloilla ilman kaupungin maksamaa julkista tukea.

Kaupungin valmistelu ja jo todettu tahtotila vuonna 2023 alkavasta lauttayhteydestä ja sen tarpeesta antaa mahdollisuuden poiketa edellä mainitusta periaatteesta. Tuettua liikennettä on linjalle tulossa joka tapauksessa eli kyse on yhteyden aloituksen aikaistamista toisella palveluntarjoajalla.

Kesän 2021 kokemukset Kruunuvuorenrannan ja kaupungin välisestä lauttaliikenteestä olivat positiivisia. JT-line, MS/Julia ja MS/Lotta mahdollistivat päivittäin lauttayhteydet keskustaan, mutta yhteydet päättyvät elokuussa. Lauttayhteyden mahdollistaminen jo keväällä 2022 tukee kesällä 2023 alkavaa HSL-lauttaliikennettä.

Lauttaliikenteen tulee olla subventoitua niin ettei lauttayhteyden käyttäminen ole matkustajille liian kallis. Vertailukohtana on syytä pitää HSL:n hintoja. Paras tapa toteuttaa yhteys on HSL-matkakortti tai muu tuettu järjestelmä.

Tulevan lauttayhteyden tulee mahdollistaa päivittäinen työ- ja vapaa-ajan liikenne Kruunuvuorenrannan ja kaupungin välillä. Vuoroja tulisi olla aamusta iltaan asti esimerkiksi kahden tunnin välein. Lauttayhteys mahdollistaa nopean kulun kaupunkiin sekä vastavuoroisesti tuo Kruunuvuorenrannan luonnon ja palvelut muille helsinkiläisille helposti saavutettavaksi.

Tekemäni kuntalaisaloite ei määritä tarkkaa laituripaikkaa tai lautta-aikataulua. Laituri voi olla esimerkiksi Hakaniemi tai Kauppatori sen mukaan, miten lauttayhteys on mahdollista toteuttaa mahdollisimman järkevästi.

Kruunuvuorenrannassa asuu nyt noin 4 500 asukasta, mutta alueelle muuttaa vielä yli 10 000 asukasta. Moni Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon asukas toivoo, että lauttayhteys vakiintuisi kulkumuotona jo ennen vuotta 2023. Toive lauttayhteyden jatkuvuudesta jo ennen vuotta 2023 on ollut esillä laajasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja alkukesällä järjestetyssä asukasillassa.

Helsingin hammashoidossa muhii aikapommi

Helsingin hammashoidossa muhii aikapommi

Kirjoitin eilen Twitteriin, että olen odottanut yli kuukauden Helsingin hammashoidon takaisinsoittoa ajanvarausta varten.

Puhelinnumeroni on tallentunut kaupungin takaisinsoittojärjestelmään, eikä toivetta takaisinsoitosta voi uusia. Kyseessä on siis takaisinsoitto, jossa minulle etsitään vain oma aika hammastarkastukseen ja hoidon arviointiin. 

Saamieni vastauksien ja viestien perusteella en ole yksin. Kävi ilmi, että Helsingissä hammashoidon puhelujonossa tällä hetkellä 10 000 ihmistä.

10 000 ihmistä. Se on aivan valtava määrä.

Tilanne on aivan kestämätön. Ei ajanvaraukseen saa olla yli kuukauden jonotus. Se on kaiken lisäksi vastoin laki. Lain mukaan takaisinsoiton tulee tapahtua samana päivänä.

Helsingissä aiemmin hammashoidossa käyttöön otettu palvelusetelijärjestelmä ei auta, koska sitä ei saa ilman hoidontarpeen arviointia.

Helsingin hammashoidossa muhii valtava aikapommi, sillä suun ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ei tällä hetkellä toimi ollenkaan. Hoitoon pääsee vasta kun on liian myöhäistä. Nyt kipin kapin lisävaroja hammashoidon hoitovelan purkamiseen ja ajanvarauksen jonot inhimilliseksi.

Kiitos!

Kiitos!

KIITOS kaikille minua kuntavaaleissa äänestäneille!

Äänimäärä (148) ei riitä tällä kertaa valtuustopaikkaan, mutta työt Helsingin kehittämiseksi jatkuvat takuuvarmasti tavalla tai toisella!

Muutimme perheen kanssa neljä kuukautta sitten kasvavaan Kruunuvuorenrantaan. Alue on ottanut minut ilolla vastaan – äänimäärä alueelta on valtava luottamuksenosoitus! Hymyillään kun tavataan 😊

Viisi asiaa, jotka Helsingin uuden kaupunginvaltuuston täytyy tehdä heti

Viisi asiaa, jotka Helsingin uuden kaupunginvaltuuston täytyy tehdä heti

1. Laatia Helsingille koronanjälkeinen hyvinvointiohjelma

Hyvinvointiohjelman idea on tukea niitä kaupunkilaisia, joihin koronaviruspandemia ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaikista eniten. Koronapandemia ja rajoitustoimet ovat täysin poikkeuksellinen tilanne ja olemme sotien jälkeen suurimmassa yhteiskunnallisessa kriisissä. Kaupungin on osaltaan varmistettava, että helsinkiläisillä on tulevaisuudessakin toimintakykyä ja hyvä olla.

Hyvinvointiohjelma voisi pitää sisällään esimerkiksi oppilaiden oppimisvajeen kuromista ja nuorille helpommin saavutettavia mielenterveyspalveluita. Lapsiperheitä voitaisiin tukea esimerkiksi kunnallista kotipalvelua lisäämällä sekä lisäjoustoilla työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Työssäkäyvien työhyvinvointia voidaan tukea palveluseteleillä, kulttuurieduilla ja liikunnan tuella. Ikäihmisten hoiva- ja hyvinvointipalveluita tulee vahvistaa, sillä moni on jäänyt korona-aikana aivan liian yksin.

2. Investoida nopeasti kasvavan kaupungin liikenteen suurhankkeisiin

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia ja kaupunkilaiset ansaitsevat toimivat palvelut ja liikenneyhteydet kaikkialle. Kruunusillat tulee rakentaa, poikittaisyhteyksiä vahvistaa ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta kasvattaa esimerkiksi hintoja laskemalla.

Kruunusiltojen rakentamisesta on käyty viime päivinä paljon julkista keskustelua. Rakentamisen kustannuslaskelmat ovat tarkentuneet ja moni säikähtänyt noussutta hintalappua. Itse siltojen kustannukset ovat tarkentuneet 380 miljoonasta 500 miljoonaan euroon. Mistä ne loput monta sataa miljoonaa ovat sitten tulleet?

Hankekustannusten kokonaisnousu johtuu muista investoinneista, joita on niputettu Kruunusiltojen yhteyteen. Kyse on pääosin Hakaniemen viihtyisyyden parantamisesta, Hakaniemen sillan ja sen alueen uusimisesta ja uusista liikenneyhteyksistä. Nämä eivät suoraan liity siltoihin, mutta ovat silti järkeviä asioita toteuttaa.

3. Sopia konkreettisesti lähiluonnon suojelemisesta

Viimeisten vuosien aikana yhä useampi kaupunkilainen on esittänyt huolensa Helsingin lähiluonnon ja ympäristön tilasta. Lähes jokaista isompaa kaavoitus- ja rakennushanketta vastustetaan. Valituksien takia moni tärkeä rakennusprojekti saattaa viivästyä jopa kaksi vuotta. Valituskierteen kärsijöinä ovat lähes aina alueiden asukkaat.

Rakennammeko liikaa ja liian nopeasti? Onko tulevaisuuden Helsingissä jokaisella mahdollisuus päästä lähiluontoon? Miten rakennamme kestävästi?

Olen itse luottavainen, että Helsinki osaa kaavoittaa ja rakentaa luontoa kunnioittaen, mutta kaupunki tarvitsee selkeästi uusia instrumentteja dialogiin rakennettavien alueiden ja kaupungin välille. Se voi tarkoittaa entistä laajempia, tiiviimpiä tai tarkempia asukasiltoja tai muita keskustelutilaisuuksia alueiden asukkaiden kanssa, vahvempaa osallistamista suunnitteluvaiheessa ja aitoa kompromissihalukkuutta kaikilta tahoilta.

4. Kaksinkertaistaa liikunta- ja ulkoilualueisiin kohdistettu investointi- ja ylläpitobudjetti

Helsinki käyttää vuosittain noin 5-6 miljoonaa euroa liikunta- ja ulkoilualueiden peruskorjaamiseen. Uusien liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden rakentamiseen on varattu keskimäärin noin 1–2 miljoonaa euroa. Tämä on aivan liian vähän.

Viimeisen kolmen vuoden aikana lähes koko investointimääräraha on mennyt olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjaukseen. Jotta uusia liikuntapaikkoja voidaan rakentaa kasvavaan tarpeeseen ja vanhoja liikuntapaikkoja ylläpitää käyttökunnossa, tulee liikunnan investointi- ja peruskorjausbudjetin olla kaksinkertainen nykytasoon verrattuna.

Monet asuinalueet ovat odottaneet vuosikausia lähihiekkakenttien muuttamista tekonurmeksi. Ulkokentät ja niiden oheistilat kuten pukukopit kaipaavat kipeästi perusparannuksia. Seurat ja kaupunkilaiset eivät saa vuoroja lähikentiltä, koska vuoroja ei riitä kaikille. Liian moni joutuu kulkemaan pitkän matkan päähän harrastuksensa takia, vaikka kenttä olisi kodin lähellä. Liikunnan ja ulkoilun tuoma hyvinvointi heijastuu kaikille elämän osa-alueille. Kaksinkertaistetaan liikunta-, puisto- ja ulkoilualueiden investointi- ja korjausbudjetti.

5. Lopettaa järjettömät leikkaukset koulutukseen ja päiväkoteihin

Seuraavan valtuustokauden aikana on löydettävä ratkaisu Helsingin varhaiskasvatuksen ongelmiin. Päiväkodeissa on liian vähän osaavaa henkilökuntaa ja liian suuria lapsiryhmiä.

Jokainen vanhempi tietää, miltä tuntuu, kun aikuiset lasten ympärillä vaihtuvat jatkuvasti. Lähellämme oleva päiväkoti on luonto- ja ympäristöpainotteinen, mutta henkilökuntavajeen takia retkiä tai ympäristöpainotusta ei ole voitu todellisuudessa toteuttaa mitenkään.

Helsingillä menee taloudellisesti erittäin hyvin. Silti kaupunki on toistuvasti lakkauttamassa päiväkoteja ja leikkaamassa varhaiskasvatuksesta. Kaupungin on mahdollista houkutella alalle osaajia esimerkiksi paremmalla palkalla ja työilmapiirillä. Lopetetaan järjettömät leikkaukset varhaiskasvatukseen ja korotetaan alalla työskentelevien ammattilaisten palkkoja.

Miksi rikas Helsinki sulkee pieniä päiväkoteja?

Miksi rikas Helsinki sulkee pieniä päiväkoteja?

Epäoikeudenmukaisen kohtelun tunnistaa sitä kohdatessaan. Sellaisissa tilanteissa vaaditaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja tahtoa lähteä taistelemaan vääryyttä vastaan. Vaatia perusteluita kohtelulle ja tarvittaessa sanoa, ettei tämä käy. Ja tehdä vimmatusti töitä, jotta asiat muuttuisivat.

Meidän perheessämme tällainen tilanne tuli eteen viime syksynä, kun Helsingin kaupunki ilmoitti sulkevansa meille rakkaan pienen ryhmäperhepäiväkodin. Lapsemme oli aloittanut kyseisessä päiväkodissa vasta muutama kuukausi aiemmin ja kaupunki ilmoitti yllättäen sulkevansa päiväkotimme säästösyistä.

Olimme kaikki vanhemmat täysin pöyristyneitä esityksestä. Syyt lakkautukselle olivat aivan hölmöt. Kaupunki ei halunnut korjata Helsingin vanhimman ryhmäperhepäiväkodin puitteita, jotta toiminta voisi jatkua. Päiväkoti on toiminut kolmekymmentä vuotta samassa paikassa. Säästöä lakkautuksesta olisi tullut noin 15 000 euroa vuodessa.

Uutinen Helsingin Uutisissa 20.11.2020.

Teimme yhdessä valtavasti töitä: puhelinsoittoja, kirjeitä, mielipidekirjoituksia, taustaselvityksiä ja niin edelleen. Usein oli voimaton olo, kun uusia syitä lakkautukselle keksittiin lisää. Työtä tehtiin lähes puoli vuotta, mutta lopulta onnistuimme. Päiväkoti säilyi.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 24.11.2020.

Kuvaavaa on, ettei yksikään viranhaltija tai päättäjä ole vielä tähän päivään mennessä osannut selventää minulle, miksi kaupunki esitti ja esittää leikkauksia päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseen samalla kun kaupunki tekee vuosittain satoja miljoonia euroja voittoa.

Silti, kaupunki olisi lakkauttanut meidän päiväkodin noin vain, jos me vanhemmat emme olisi nousseet vastarintaan ja sanoneet, ettei tämä käy.

Muutimme keväällä Kruunuvuorenrantaan ja haimme toista päiväkotipaikkaa lähempää. Meidän perheemme ei pääse palaamaan rakkaaseen päiväkotiin remontin valmistuessa. Mutta se ei haittaa, sillä kyseiseen päiväkotiin tulee uusia lapsia. Toiminta jatkuu. Ryhmäperhepäiväkoti Peukaloinen on ihana paikka, keidas keskellä Helsinkiä ja ilo vastaisuudessa vielä monelle lapselle.

Kyse on lopulta periaatteesta ja arvoista. Taistelisin uudelleen minkä tahansa päiväkodin puolesta.

Miksi tällä kaikella on merkitystä?

Koska parhaillaan on asukkaiden kannalta tärkeimmät vaalit eli kuntavaalit. Helsinkiin valitaan tulevaisuuden päättäjät. Päättäjät, jotka päättävät kuinka paljon kaupungissa leikataan ja remontoidaan. Millaisia päiväkotipaikkoja on ja missä. Millaisilla palkoilla päiväkodeissa ollaan töissä.

Näissä vaaleissa kannattaa valita sellainen ehdokas, joka puheiden lisäksi myös tekee asioita. Ehdokas, joka uskaltaa toimia tarpeen sitä vaatiessa. Sellainen ehdokas minä olen.

Valittaa saa, muttei viivästyttää

Valittaa saa, muttei viivästyttää

Uutta Itä-Helsinkiä -infotilaisuudessa kerrottiin, että Kruunuvuorenrannan palvelukorttelin kaavasta on tehty valitus hallinto-oikeuteen. Valitus koskee koko palvelukorttelin kaavaa.

Kuultuani asiasta päätin selvittää asiaa lisää, koska asia koskettaa minua ja muita Kruunuvuorenrannan asukkaita erittäin paljon. Eri oikeusprosessit voivat pahimmillaan venyttää suunniteltujen palveluiden rakentamis- ja valmistumisajankohtaa jopa kahdella vuodella. Siksi asia on alueen asukkaiden näkökulmasta kriittinen. 

Sain perjantaina kyseisen valituksen hallinto-oikeuden kirjaamosta ja perehdyin siihen. Käyn tässä kirjoituksessa läpi alueen kaavan ja kaupungin perusteet kaavalle ja tehdyn valituksen sisältöjä.

Toivon, että kaavasta valittaneet tahot eli Stansvikin kyläyhdistys ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kertoisivat avoimesti julkisuudessa kaavan mahdollisista ongelmista ja etsisivät ratkaisuja kaupungin kanssa, jotta alueen asukkaiden kipeästi kaipaamat palvelut voidaan rakentaa ajallaan.

Valitusoikeus päätöksistä on aina, mutta alueen asukkaiden kannalta oleellisten peruspalveluiden kuten peruskoulun tai liikuntapalveluiden viivästyttämistä en hyväksy. Lähtökohtaisesti ratkaisut tulee löytää dialogissa eri osapuolien välillä ilman vuosien oikeusprosesseja. Valituskierteessä ja viivästymisissä kärsijöinä ovat alueen asukkaat.

Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden asemakaava

Kruunuvuorenrannan palvelukortteliin sijoittuu 700 oppilaan yhtenäinen peruskoulu, 250 oppilaan ruotsinkielinen ala-aste, 200-paikkainen päiväkoti, liikuntahalli ja nuorisotila sekä puistoon sijoittuvan leikkipuiston sisätilat. Lisäksi kortteliin tulee asuntoja ja toimistotilaa. Kokonaisuus on tarkoitus rakentaa vuosina 2023-2025 ja suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Arkkitehtikilpailun voittaja ratkesi huhtikuussa. Suunnitelmat näyttävät hyvältä!

Kyse on mittavasta palvelukokonaisuudesta, joka on alueelle todella kipeästi kaivattu. Kruunuvuorenrantaan muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita (n. 150 as./kk) ja julkiset sekä yksityiset palvelut laahaavat pahasti perässä. Hopealaakson päiväkoti valmistuu elokuussa, mutta kasvava alue tarvitsee lisää varhaiskasvatus- ja koulutuspaikkoja lähitulevaisuudessa. Lisäksi yksityiset palvelut kuten kahvilat, kaupat, parturikampaamot ym. puuttuvat alueelta kokonaan.

Palvelukorttelin alue näyttää kartalla tältä.

Palvelukorttelin alue kaavassa
Suunnittelukilpailun voittajan ehdotus. Havainnekuva.
Havainnekuva palvelukorttelin puistoalueesta

Valitus

Tehty valitus koskee kaavaprosessia ja alueen luontoarvoja.

Kaavaprosessissa kritiikki kohdistuu asemakaavan vireilletuloon ja tiettyihin teknisiin yksityiskohtiin. Valituksen mukaan asemakaavaehdotuksen vireilletulosta ei ole koskaan kuulutettu eikä informoitu osallisisille. Valituksen mukaan edellä mainituista syistä valituksenalainen asemakaavaehdotus on kumottava.

Tekniset yksityiskohdat koskevat alueen asemakaavaehdotuksen ja osayleiskaavan välisiä eroja. Valituksen mukaan rantametsä menettäisi kolmanneksen syvyydestään johtuen Stansvikin rantakadun rakentamisesta nykyisellä mallilla.

Luontoarvoihin kohdistuva kritiikki liittyy alueen lajistoon, uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lepakkoihin. Valituksen mukaan alueen maakunnallinen arvo perustuu vaihteleviin luontotyyppeihin sekä uhanalaisiin lajeihin. Tämä pitää sisällään mm. kääväkäs-, jäkälä- ja sammallajit, kovakuoriais- ja kaksisiipislajit sekä lepakot ja linnut. Valituksen mukaan kaavan vaikutuksia alueen luontoon ei ole selvitetty tarpeeksi tai ne ovat puutteellisia. Erityistä huomiota kohdistuu lepakoiden levähdys- ja lisääntymispaikkoihin.

Kaiken kaikkiaan valituksen tarkoituksena on kumota asemakaava ja näin ollen koko palvelukorttelin rakentaminen.

Kaupungin esiselvitykset kaavaa tehdessä

Kaupunki on jo kaavoittamisen yhteydessä käynyt läpi valituksessa mainittuja luontoarvoja. 

Kaupungin mukaan palvelukorttelin kaava muuttaa luonnonympäristöä siten, että nykyistä metsäaluetta muuttuu kortteli- ja katualueeksi 1,5 hehtaarin verran. Koko metsäkohde on 98,73 hehtaarin suuruinen, joten rakennettava osa voidaan kaupungin mukaan katsoa vähäiseksi muutokseksi.

Kaupungin mukaan kyseinen metsäkaistale on kahdelta sivulta entisen öljysatama-alueen ympäröimää ja kytkeytyy huonosti laajempiin metsäalueisiin. Ekologisesta näkökulmasta rakentaminen on perusteltua, koska uudet asuinkorttelit sijoittuvat uuden raideyhteyden välittömään läheisyyteen.

Kaupunki on tutkinut kaavoitetun alueen lepakko-, lintu-, sammal- ja kääpäilmentyvät ja tehnyt alueen kaavan niin, että niiden elinympäristö tai elinolosuhteet eivät vaarannu palvelukorttelin kaavan takia. Alueelta ei loppukesällä 2011 tehdyssä inventoinnissa löydetty harvinaisia tai muita huomionarvoisia kasvilajeja tai niille sopiva ympäristöä.

Oma mielipide

On todella ikävää, kun luontoarvot ja kasvavan alueen palvelut asetetaan vastakkain. Olen samalla hyvin luottavainen, että kaupunki huolehtii uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa palveluiden lisäksi myös kaupungin luontoarvoista.

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia ja uusia alueita kaavoitetaan ja rakennetaan samaan tahtiin. Tämä ei varmasti ole viimeinen lähiluonnon ja rakentamisen välinen konflikti alueella. Siksi dialogi kaupungin, alueen asukkaiden ja yhdistysten kanssa on ensisijaisen tärkeää. 

On totta, että palvelukortteleiden kaavan rakentaminen suunnitelmien mukaan vaatii puiden kaatamista. Samalla se luo kuitenkin edellytyksiä kauniille ja lähiluontoa arvostavalle kaupunginosalle hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toivon, että kaupunki ja valituksen tekijät löytävät toisensa mahdollisimman pian ja sopu syntyy. Valituksen tekijöiltä odotan myös konkreettisia ehdotuksia vaihtoehdoista, eikä täystyrmäystä suunnitelmille.

Miltä siellä kaavoitetulla alueella oikein näyttää tällä hetkellä? Asia on helppo selvittää, koska asumme aivan tuon alueen vieressä. Tältä.

Palvelukorttelin nykytila. Kuvattu 2.6.