Browsed by
Kuukausi: huhtikuu 2017

Katse eteenpäin – rakennuspalikoita SDP:n uudistustyöhön

Katse eteenpäin – rakennuspalikoita SDP:n uudistustyöhön

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi totesi Demokraatin kolumnissaan fiksusti, että SDP tarvitsee uusia eväitä, raikasta uudistuspolitiikkaa ja annoksen rohkeutta, jotta menestymme tulevaisuudessa. Nopean toiminnan miehenä kirjoitin muutamia rakennuspalikoita SDP:n uudistustyöhön.

Kaupungistuminen on maailman megatrendi ja SDP:llä tulee olla oma visio ja korjauspalikat kaupungistumisen huonojen puolien korjaamiseksi

Suurissa kaupungeissa on myös suuria ongelmia, joihin meidän on kyettävä tarjoamaan turvaa ja tukea. Esimerkiksi kaupunkiköyhyys ja leipäjonot, vuoro-, silppu- ja osa-aikatyön normalisoituminen, itsensä työllistäjien ja mikroyrittäjien epäkohdat, kiskonta ja nollatuntisopimukset ja kasvava asumisen hinta ovat kysymyksiä, joihin varsinkin suurissa kaupungeissa tarvitaan sosialidemokraattisia ratkaisuja.

Pystyn mielessäni hahmottamaan vihreän ja kokoomuslaisen unelmakaupungin, mutta millainen on sosialidemokraattinen unelmakaupunki?

Pysytään jatkossakin faktapohjaisessa ja ratkaisukeskeisessä politiikassa ja luodaan hyvinvointivaltio 2.0

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tärkeitä kysymyksiä voisi tiivistää ja ilmaista lyhyemmin. SDP:n tulee aina sanoessaan ”ei käy”, tuoda esiin oma ratkaisuvaihtoehtonsa. Eläkeläisköyhyys on iso ongelma, mutta indeksin palauttamisen sijaan parempia ratkaisuja ongelmaan löytyy eläkeläisten asumisen ja lääkkeiden hinnasta, verohelpotuksista ja takuueläkkeen korotuksista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana talouspolitiikka on noussut politiikan keskiöön yli sosiaalipolitiikan. SDP:ltä puuttuu moderni 2020-luvun sosialidemokraattinen talouspoliittinen malli. Talousmalli, joka tarjoaa arvomaailmamme mukaisia pitkäaikaisia ratkaisuja modernin hyvinvointivaltion talouspoliittisiin kysymyksiin. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi työajan tulevaisuus, pankki- ja finanssipolitiikka, väestönkasvu, investoinnit, yhteiskunnan tuet ja niin edelleen.

SDP:n tulee nostaa kansainvälisyys uudelleen arvojensa ja toimintansa keskiöön

Tämä tarkoittaa myönteistä ja proaktiivista EU-politiikkaa sekä visionääristä maalailua tulevaisuuden Euroopasta. Suomelta on kadonnut visio ja meidän on annettava oma näkemys Suomen asemoitumisesta eurooppalaiseen ja globaalin maailman toimintaympäristöön. SDP on perinteisesti ollut vahva osaaja ja tekijä kansainvälisesti, olemmehan Euroopan toiseksi suurin poliittinen ideologia.

Suuret 2020-luvun suuret kysymykset kuten ilmastonmuutoksen torjuminen, muuttoliikkeen hallinta, veronkierto, digitalisaation muutokset ja terrorismi ovat maiden rajoja ylittäviä haasteita, joihin on parempi löytää ratkaisuja yhdessä, ei yksin. Kasvavassa epävarmuuden ajassa tulee tukeutua ja luottaa ystäviin ja kumppaneihin, ei laittaa puhelinta ja rajoja kiinni.

Seuraavan vuoden aikana käydään Euroopan kannalta merkittävimmät vaalit vuosikymmeniin. Ranskan presidentinvaalit ja Saksan parlamenttivaalit määrittävät koko Euroopan suuntaa useaksi vuodeksi eteenpäin.

Sukupolvenvaihdos on väistämätöntä, tarvitsemme uusia kasvoja

Parhaimmillaan toteutettuna saamme yhdistettyä vanhaa viisautta ja tuoretta näkökulmaa. SDP:n tulee nostaa nuoria osaajia luottamuspaikoille. Esimerkiksi Helsingin apulaispormestarina Eveliina Heinäluoma olisi rohkea ja eteenpäin katsova valinta. Tarvitsemme kipeästi uusia kasvoja, jotka vetoavat varsinkin nuoriin kaupunkilaisiin. Nuorilla politiikoilla on usein sama ongelma kuin nuorilla työnhakijoilla: työtä ei saa ilman työkokemusta ja työkokemusta ei saa ilman työtä. Itse näen, että kun vastuuta annetaan, niin vastuuta myös otetaan.

Henkilövalintojen lisäksi antaisin Demarinuorille ja Sosialidemokraattisille opiskelijoille mahdollisuuden kirjoittaa SDP:n periaateohjelman.

Nyt katse eteenpäin ja hanskat heilumaan. Uskon vahvasti, että järkevällä, faktoihin pohjautuvalla ja ajan kysymyksiin vastaavalla politiikalla olemme Suomen suurin puolue vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Kiitos 237 äänestäjälle!

Kiitos 237 äänestäjälle!

Sain ensikertalaisena Helsingissä 237 ääntä. Se on monta bussilastillista!

Kiitos jokaiselle, joka luotti ja äänesti minua, aion olla luottamuksenne arvoinen. Ensimmäisestä kuntavaalikampanjastani jää todella hyvä fiilis, kymmeniä innostuneita ja ihania ihmisiä ympärilläni!

Jää seuraamaan minua ja Helsingin kuntapolitiikkaa Facebookissa. Jatkan myös säännöllisesti blogin kirjoittamista.

Mukavaa alkanutta viikkoa!
Niilo

 

Ystävien kanssa kotona ennen vaalivalvojaisia.
Viimeisen päivän kampanjatunnelmia!

 

 

Loppukirilauantai ja ajatuksiani Helsingistä

Loppukirilauantai ja ajatuksiani Helsingistä

Vaalikampanjan viimeinen kampanjalauantai menee tukiryhmän kanssa Roihuvuoressa (11-12), Kontulassa (12-13), Itäkeskuksessa (13-14) ja lopulta Kampissa (14-16). Illalla pidän Facebook-liven kotisohvaltani klo 18! Vaaliesitteitä on jaettu jo lähes 10 000 kappaletta ympäri Helsinkiä!

On ollut upeaa nähdä kuinka paljon kaupunkilaiset haluavat jutella ja kertoa omia ajatuksiaan Helsingin kehityksestä ja suuntaviivoista. Kaupunkiin mahtuu paljon hyvää ja kaunista, mutta myös paljon surua ja vaikeita asioita. On tärkeää kuulla kaupunkilaisten toiveita ja huolia, sillä monet asiat jäävät suuressa kaupungissa muuten huomaamatta. Tässä ajatuksiani ja asioita joista olen puhunut paljon omassa kampanjassani:

Asumisen hinta –  on aika rakentaa pieniä asuntoja

Jokainen helsinkiläinen ansaitsee turvallisen ja kohtuuhintaisen asunnon. Rakentamisen ja Helsingin täytyy elää ajassa – nyt on pienten asuntojen vuoro. Nykymalli, jossa rakennamme 50/50 pieniä ja suuria asuntoja on jäänne vanhasta ja nostaa pienten asuntojen vuokria.

Asumisen hintaan on olemassa yksi helppo korjausliike: kaavoitetaan ja rakennetaan lisää asuntoja. Rakennetaan asuntoja, joille on kysyntää. Tällä hetkellä kysyntää on pienemmille asunnoille, joten puretaan asumisen normistoa väliaikaisesti niin, että saamme kasvatettua haluttujen yksiöiden ja kaksioiden määrää. Yksin asuminen on kuusinkertaistunut 1960-luvulta.

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia, uusia asuntoja täytyy rakentaa paljon enemmän kuin nyt. Kaupunkibulevardeja, korkeita rakennuksia ja kokonaisia uusia asuinalueita.

Nuorten yksinäistyminen ja syrjäytyminen – kaikki keinot käyttöön

Helsingissä asuu lähes 10 000  peruskoulun päättänyttä nuorta, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Tämä on yli seitsemän prosenttia 16–29-vuotiaista. Osuus on selvästi koko maata suurempi. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Nämä nuoret ovat jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Helsingillä on mahdollisuuksia puuttua näiden nuorten tulevaisuuteen. Etsivällä nuorisotyöllä ja järjestöjen ja koulujen välisellä yhteistyöllä voimme taata sen, että toimettomana oleville nuorille rakennetaan turvallinen polku aikuisuuteen. Tämä vaatii kaupungilta laajoja satsauksia rahallisesti. Työpajoja, koulutusta, oppisopimuksia, tukea. Nyt täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön.

Olemme tehneet työtä sen eteen, että jokaiselle alle 20-vuotiaalle tarjottaisiin kesätyöpaikka tänä kesänä. Työ antaa elämään rytmiä ja opettaa, ettei raha tule automaatista. Usein nuorille este työpaikan saamiseksi on juuri puuttuva työkokemus, toivottavasti kaupunki ja muut puolueet lähtevät tähän mukaan!

24/7-yhteiskunta ja palveluiden toimivuus – kaupungin tulee elää ajassa

Yksi asia, mistä puhutaan aivan liian vähän, on yrittäjien ja vuorotyöläisten työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. 24/7 -yhteiskunnassa monet tekevät työnsä yö- tai ilta-aikaan, mutta yhteiskunta toimii silti usein perinteisellä 8.00-17.00 -aikataululla. Minne vien lapset hoitoon, milloin asioin pankissa, missä välissä hoidan hammaslääkärin, neuvolan, kirjastopalvelut ja niin edelleen. Meidän on aika myöntää, että yhteiskunnan perinteiset aikataulurakenteet muuttuvat nyt vauhdilla.

Helsingissä lasten vuoropäivähoitoa hoidetaan kuuden 24/7 vuoropäiväkodin voimalla. Tämä tarkoittaa yhtä vuoropäiväkotia per 100 000 asukasta. Uskomatonta. Politiikkaa tehdään ajassa ja sen täytyy vastata aina oman aikansa kysymyksiin, nyt on aika perustaa vuoropäiväkoteja ympäri Helsinkiä, koska kysyntä tulee vain kasvamaan. On epäreilua, että tietyillä aloilla lasta ei saa päivähoitoon ollenkaan.

Toinen tärkeä asia on julkisen liikenteen toimivuus öisin eli pääseekö töihin tai töistä pois yöaikaan ja kuinka helposti. Helsingin yömetro saa sataprosenttisen kannatukseni. Helsingin on varauduttava 24/7 -yhteiskuntaan ja tarjottava palveluitaan myös ilta- ja yöaikaan!

Kaupunkiköyhyyden torjuminen – keinoja leipäjonojen vähentämiseksi

Leipäjonoissa käy säännöllisesti jo yli 20 000 suomalaista ja Helsingissä monta tuhatta viikoittain. Heikoimmassa jamassa olevat eivät pääse edes jonoon asti. Helsingin kaupunginvaltuuston täytyy tehdä välittömästi kaupunkiköyhyyden torjumisohjelma. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua jo syntynyttä kaupunkiköyhyyttä. Muutamia konkreettisia esityksiäni:

– Ruokahävikkialoite kokeiluun Helsingissä heti. Kokeilu velvoittaa yrityksiä ja julkisia keittiöitä luovuttamaan myyntiin kelpaamattoman, syömäkelpoisen ruoan hyväntekeväisyyteen.

– Yhteiskunnan viimeisiä tukiverkkoja eli seurakuntia ja muita avun tarjoajia on tuettava rahallisesti ja välillisesti esimerkiksi tarjoamalla tiloja ja tarvikkeita. Isommissa tiloissa voi syödä yhdessä ja yhdessä syömisen kulttuuri luo elintärkeitä sosiaalisia kontakteja.

– Ruokajakeluiden yhteyteen on lisättävä jalkautuvan sosiaalityön palveluita kuten terveystarkastuksia.

– Asumisen kustannuksia lasketaan kaavoittamalla ja rakentamalla lisää pieniä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Pienistä asunnoista on huutava pula. Nyt asumiseen menee helposti yli puolet tuloista, se on liikaa.

– Ennaltaehkäiseviä palveluita: harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuri- ja muuta toimintaa pienituloisille.

Kaupunkiköyhyyden ja siihen johtavien tekijöiden torjumisen ja hyvinvointierojen kaventamisen tulee olla aina politiikan keskiössä. Pidetään kaikki mukana. Hyvinvointivaltio voi huonosti, jos osa kansasta joutuu turvautumaan leipäjonoihin, kun rahat eivät riitä ruokaan, lääkkeisiin tai vuokraan.

Näillä teemoilla! Kysy, kommentoi, jaa! Mukavaa viikonloppua ja muistakaahan äänestää! Niilo numerolla 467.

 

Koulukiusaamista estetään ennaltaehkäisevillä toimilla – ei muuttamalla lakeja.

Koulukiusaamista estetään ennaltaehkäisevillä toimilla – ei muuttamalla lakeja.

Minulla on henkilökohtainen kokemus kiusatuksi tulemisesta. Olen lapsena seissyt myös kiusaajien ringissä. Nuorisotyössä olen toiminut aikuisena riitojen selvittäjänä ja kiusaamiseen puuttujana. Oma veikkaukseni on, että kaikilla meillä on jonkinlainen kokemus tai muisto kiusaamistilanteesta. Kiusaaminen on arka aihe, se jättää aina jäljen.

Olemme havahtuneet vasta surullisten kouluampumisten jälkeen koulukiusaamisen ja syrjinnän arkipäiväisyyteen ja vakavuuteen. Nykyään on itsestään selvää, että kiusaamiseen pitää puuttua. Kiusaaminen johtaa usein psyykkisiin ongelmiin kuten masennukseen. Onneksi sitä voi estää ja kitkeä pois.

Millä tavalla kaupunginvaltuusto voi muka auttaa kiusaamisen estämisessä?

Paras tapa estää kiusaamista on ennaltaehkäisevä työ. Tämänhetkinen laki edellyttää kouluilta suunnitelmaa kiusaamisen ehkäisemiseksi ja antaa hyvät mahdollisuudet puuttumiseen. Tämän vuoksi uusia lakeja ei tarvita, vaan enemmän eväitä ja sitoutumista kiusaamisen vastaiseen työhön.

Kaupunginvaltuusto voi ennaltaehkäistä koulukiusaamista esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ryhmäkokojen kautta. Suurissa ryhmissä on luonnollisesti enemmän ongelmia ja vähemmän huomiota lapsille. Yli 30 hengen ryhmät ovat aivan liian suuria niin lapsille kuin henkilökunnalle. Opettajien kuormittavan ja kiireisen työn takia välituntivalvonta voi helposti pettää. Stressaantunut opettaja ei ole kenenkään etu.

Opettajien jatkuvalle omalle oppimiselle on annettava tilaa. Elämme aivan erilaisessa maailmassa kuin 1990-luvulla valmistuneet kasvattajat. Yhteiskunta, koululaiset ja nuoret ovat hyvin erilaisia ja teknologinen kehitys on muuttanut kiusaamisen muotoja. Tarvitaan uudelleenkoulutusta, joka antaa opettajille uudenlaisia eväitä puuttua kiusaamiseen. Osaava henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara.

Kuntavaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit, sillä sote-uudistuksen jälkeen kaupunginvaltuuston tehtävistä yli puolet liittyy varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Helsingin lapset ja nuoret ansaitsevat turvalliset ja viihtyisät päiväkodit ja koulut. Investointi lapsiin ja nuoriin on paras investointi hyvinvointiin ja tulevaisuuteen!