Pääkaupunkimme Helsinki on käännekohdassa. Kaupunkimme kohtaa merkittäviä haasteita, joihin vastaaminen edellyttää rohkeutta, selkeää suuntaa ja uudenlaista ajattelua. Seuraavan valtuustokauden 2025–2029 aikana ratkaistaan kysymyksiä, jotka vaikuttavat Helsingin suuntaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi päätin perehtyä perusteellisesti niihin muutosvoimiin, jotka ohjaavat pääkaupunkimme kehitystä, ja kirjoittaa ratkaisuehdotuksia joilla vastataan aikamme suuriin haasteisiin. Hyvä valmistautuminen vaatii perusteellista perehtymistä ja syvällistä ajattelua. Tästä lähtökohdasta syntyi Helsinki murroksessa – ohjelma, joka hahmottaa kaupungin tulevaisuutta ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja. Miksi tämä ohjelma? Viime vuosina Helsinki on ajautunut politiikkaan, jossa…

Read More Read More

Helsingin asuntopolitiikassa on käynnissä merkittävä murros. Hitas-järjestelmästä on luovuttu, ja myös asumisoikeusasuntotuotanto on hiipumassa valtion päätösten seurauksena. Näiden järjestelmien päättyessä monet asumisen haasteet Helsingissä ovat kuitenkin samat kuin silloin, kun Hitas aikoinaan luotiin. Asuntojen hinnat ovat edelleen suhteessa tuloihin niin korkeat, että muuttovirta kehyskuntiin jatkuu. Erityisesti keskituloiset perheet, joille omistusasuminen on tärkeä tavoite, eivät löydä riittävän suurta ja kohtuuhintaista asuntoa Helsingistä. Tämä näkyy myös tilastoissa: vuosina 2000–2023 Helsinki menetti muualle Suomeen noin 10 000 koulutettua työikäistä vuodessa, ja erityisesti 25–34-vuotiaiden…

Read More Read More

Helsingissä käydään parhaillaan keskustelua pienistä päiväkodeista ja niiden lakkauttamisesta. Osallistuin keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Helsingin kaupunki on jo pitkään lakkauttanut pieniä päiväkoteja ja korvannut niitä suurilla yksiköillä. Tämän kehityksen taustalla ei ole avoimesti päätetty poliittinen linjaus, vaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan liian tiukka talousraami, joka ohjaa virkakunnan esityksiä. Pienet päiväkodit eivät kaupungin näkökulmasta ole riittävän tehokkaita yksiköitä, vaan lapset halutaan keskittää suurempiin päiväkoteihin, joissa toimintaa voidaan järjestää kustannustehokkaammin. Olin itse mukana puolustamassa pientä ryhmäperhepäiväkoti Peukaloista vuonna 2020, kun kaupunki esitti…

Read More Read More

Viimeaikainen julkinen keskustelu on vasta alkusoittoa laajemmalle uskonnollis-yhteiskunnalliselle identiteettipoliittiselle diskurssille, joka ravistelee koko suomalaista yhteiskuntaa Viime viikkoina Suomessa on puhuttanut uskonnon näkyvyys yhteiskunnassa, erityisesti kouluissa ja julkisissa tiloissa. Hämeenlinnassa koulu joutuu mahdollisesti maksamaan korvauksia lapsen kuultua uskonnollista laulua, ja Uudellamaalla Händelin Messias-oratorion osia sisältävä konsertti peruttiin. Tämänkaltaiset tapaukset ovat herättäneet keskustelua uskonnon roolista arjessamme ja nostaneet esiin kysymyksiä sen vaikutuksesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Suomi on sekularisoitunut eli maallistunut muiden länsimaiden mukana ja samalla uskonnollisuus on monimuotoistunut ja muuttanut muotoaan. Uskonnot…

Read More Read More

Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen lauttayhteys on lyhyessä ajassa osoittautunut menestystarinaksi. Helsingin seudun liikenteen (HSL) tilastojen mukaan lauttalinja on kaupungin tykätyin joukkoliikenneväline – jopa yli 30 000 matkustajaa käyttää sitä kuukausittain. Lautta tarjoaa suoran ja ruuhkista riippumattoman reitin Laajasalon Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin, mikä on elintärkeää erityisesti alueella, jossa rakennusprojektit ja kapeat tieyhteydet rajoittavat muita liikkumismahdollisuuksia. Vaikka lautan tärkeys tunnustetaan laajasti, nykyiset talvikauden liikennöintiajat eivät palvele kaikkia matkustajia riittävästi. Talviaikataulu supistaa viikonloppuliikennettä niin ettei lautalla pääse vaikkapa leffaan, konserttiin ja kotiin kantakaupungista. Aamuisin…

Read More Read More

Helsingin Sanomat julkaisi 6.10.2024 mielipidekirjoituksen, jossa toivotaan ettei Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välisen lauttayhteyden vuoroja supisteta talvikaudella. Marraskuussa alkava supistettu talviaikataulu vähentää lautan käyttömahdollisuuksia viikonloppuisin. Tilanne on sama kuin viime vuonna, ainoana erona on kasvaneet matkustajamäärät ja lauttaa käyttävien tyytyväisyys lauttayhteyteen. Ehdotus on järjetön ja kaupungin päättäjät voisivat muuttaa tämän syksyn budjettineuvotteluissa. Nyt olisi helppo saavuttaa iloa ja onnistumisia pienellä panostuksella. Kirjoitukseni: Lauttaliikenteen vuoroja Kruunuvuorenrantaan ei pidä supistaa Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen lauttayhteys on ollut monella tapaa menestys. Lauttayhteyttä käyttää yli 30 000…

Read More Read More

Helsingin kaupungin virkakunta esitteli torstaina 30.5. Kruunuvuorenrannan asukkaille alueen rakentamisen tilannetta ja tulevaisuutta asukastilaisuudessa. Tilaisuus oli kaikin puolin musertava. Jo ennestään myöhässä oleva palvelukortteli, johon on suunniteltu 1 000 lapsen peruskoulu, 200-paikkainen päiväkoti, liikuntahalli ja nuorisotila, on myöhästymässä kaupungin arvion mukaan yli viisi vuotta alkuperäisestä valmistumisaikataulusta. Syynä on Stansvikinkallion noro-kiista, joka on pysäyttänyt kaiken rakentamisen syksystä 2023 alkaen. Perheeni – ja moni muu perhe – on muuttanut Kruunuvuorenrantaan siinä käsityksessä, että koulu ja palvelut rakentuvat ja lapsemme pääsevät alueelle valmistuvaan lähikouluun….

Read More Read More

Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin välinen lauttayhteys on Helsingin tykätyin joukkoliikennelinja. HSL:n tammikuun 2024 tyytyväisyystutkimuksen mukaan 90 prosenttia vastanneista nauttii lauttamatkustamisesta ja talvikaudella 70 prosenttia valitsi lautan työmatkansa nopeuttamiseksi. Lautta on kerännyt kiitosta myös ystävällisestä palvelusta, ja yli puolet matkustajista arvioi, että lauttayhteys lisää joukkoliikenteellä matkustamista. Yli 200 000 tyytyväistä matkaa – upeat tulokset! Olen todella iloinen lauttayhteydestä, koska olen ollut mukana rakentamassa ja puskemassa lauttayhteyttä useamman vuoden ajan. Syksyllä 2021 yli 500 kaupunkilaista kävi muutamassa kuukaudessa allekirjoittamassa kuntalaisaloitteen lauttayhteyden aloittamisesta. Joskus…

Read More Read More

Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen lauttayhteys on huhtikuun alusta alkaen palannut kesäaikatauluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viikonloppuaamuihin ja -iltoihin tulee enemmän vuoroja. Tämä on hieno uutinen, koska erityisesti viikonloppuiltaisin käyttäjiä varmasti löytyy molempiin suuntiin. Samalla viikonloppuaamuisin pääsee helpommin esimerkiksi Rautatieasemalle junayhteyttä varten. Lauttaa on käyttänyt keskimäärin 30 000 matkustajaa kuukaudessa ja lautta on tutkimuksien mukaan HSL:n tykätyin joukkoliikennelinja. Lähes päivittäin lauttaa käyttävänä ymmärrän hyvin miksi lautasta pidetään: se on nopea, mukava ja rentouttava kulkumuoto verrattuna bussiin ja metroon. Lautta muutta…

Read More Read More

Rakennusalan kriisi on kestänyt jo pitkälti yli vuoden. Konkurssien määrä kasvaa ja joka viides rakennusalan työntekijä on joko lomautettu tai työtön. Tulevaisuuden näkymät alalla ovat poikkeuksellisen sumuisia ja vaikeasti ennustettavia ja siksi yksityiset rakennushankkeet ja -projektit eivät käynnisty. Samaan aikaan Helsingin kaupungilla on käynnissä kriittisiä tai rutiininomaisia rakennushankkeita ympäri kasvavaa pääkaupunkia. Uusien asuntojen ja infrastruktuurin tarve kun ei pääkaupungissamme ole kadonnut minnekään. Suhdannetilannetta olisi mahdollisuus käyttää hyödyksi. Miksi Helsingin kaupunki ei tee nyt vimmatusti vastasyklistä rakennuspolitiikkaa? Aloitetaan vaikka täältä Kruunuvuorenrannasta,…

Read More Read More