Minulla on kuntavaaleissa koko kaupunkia koskevia laajoja tavoitteita ja erillisiä alueellisia tavoitteita. Tässä artikkelissa käsittelen alueellisia eli Laajasaloa ja Kruunuvuorenrantaa koskevia asioita. Helsingin tulee panostaa enemmän kasvavan kaupungin lähipalveluihin ja liikenneyhteyksiin. Laajasalon alue on Helsingin nopeimmin kasvava asuinalue. Pelkästään Kruunuvuorenrannan alueella asuu jo yli 6500 asukasta. Kaupungin päättäjien on varmistettava, että nopeasti kasvava alue kasvaa asukkaita kuunnellen ja että lähipalvelut ja liikenneyhteydet toimivat jo rakennusvaiheessa. Ei voi olla niin, että lähipalvelut tulevat vuosia myöhemmin ja alueiden asukkaat kärsivät koko rakennusajan….

Read More Read More

Helsingin Sanomat julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni Kruunuvuorenrannan lähipalveluiden rakentamisen tärkeydestä. Tilanne on täysin kohtuuton Kruunuvuorenrannan asukkaille. Kruunuvuorenrannan alueen 6 400 asukasta eivät voi odottaa enää uutta kaavakierrosta alueen lähipalveluiden rakentumisesta. Alueelle suunniteltu lähikoulu ja muut palvelut ovat jo nyt myöhässä, eikä enää voida odottaa. Monet alueelle muuttaneet ovat suunnitelleet elämäänsä niin, että lähikoulu ja muut tärkeät palvelut olisivat jo pian käytössä. Tiedän perheitä, jotka ovat muuttaneet alueelta pois epävarman ja myöhästyneen tilanteen takia. Nyt rakennettavat kadut eivät liity uudelleenarvioinnin kohteena olevaan luontoalueeseen (kts….

Read More Read More

Stansvikiin majoittuneet luontoaktivistit ovat nostaneet sosiaalisen mediaan kanaviin huolen liittyen metsässä sijaitsevan päiväkodin metsäryhmän tukikohdan eli ”base campin” siirtymisestä alueen katurakentamisen alkaessa. Tunnen alueen tilanteen hyvin, koska toimin Kruunuvuorenrenrannan asukasyhdistyksen puheenjohtajana ja oma lapseni on kyseisessä päiväkotiryhmässä, joka hyödyntää lähimetsää ja sinne rakennettua tukikohtaa.  On todennäköistä, että nyt olemassa oleva metsän tukikohta joutuu siirtymään nyt alkaneiden katutöiden alkamisen myötä. Alueelle rakennetaan suunniteltuja ja kaavoitettuja katuja sekä palveluita kuten pitkään odotettu lähikoulu. Nämä palvelut tulevat helpottamaan alueen lasten hyvinvointia ja tuomaan…

Read More Read More

Olen ollut mukana taistelemassa useampaa päiväkodin lakkautusta vastaan. Tiedän, että tälläkin hetkellä kaupunki suunnittelee usean pienen päiväkodin lakkauttamista. Meidän perheemme koki tämän tilanteen muutama vuosi takaperin, kun Helsingin kaupunki ilmoitti sulkevansa rakkaan pienen ryhmäperhepäiväkoti Peukaloisen. Lapsemme oli ehtinyt aloittaa siellä vain muutama kuukausi aiemmin, kun saimme yllättäen tiedon lakkautuspäätöksestä. Pitkään kyselimme lakkautuksen perusteita tuloksetta. Saimme lopulta perustelun useampi kuukausi lakkautusilmoituksen jälkeen. Perimmäinen syy oli se, ettei kaupunki halunnut kunnostaa tai remontoida tiloja, vaan päätti sen sijaan lakkauttaa päiväkodin kokonaan. Laskennallinen…

Read More Read More

Pääkaupunkimme Helsinki on käännekohdassa. Kaupunkimme kohtaa merkittäviä haasteita, joihin vastaaminen edellyttää rohkeutta, selkeää suuntaa ja uudenlaista ajattelua. Seuraavan valtuustokauden 2025–2029 aikana ratkaistaan kysymyksiä, jotka vaikuttavat Helsingin suuntaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi päätin perehtyä perusteellisesti niihin muutosvoimiin, jotka ohjaavat pääkaupunkimme kehitystä, ja kirjoittaa ratkaisuehdotuksia joilla vastataan aikamme suuriin haasteisiin. Hyvä valmistautuminen vaatii perusteellista perehtymistä ja syvällistä ajattelua. Tästä lähtökohdasta syntyi Helsinki murroksessa – ohjelma, joka hahmottaa kaupungin tulevaisuutta ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja. Miksi tämä ohjelma? Viime vuosina Helsinki on ajautunut politiikkaan, jossa…

Read More Read More

Helsingin asuntopolitiikassa on käynnissä merkittävä murros. Hitas-järjestelmästä on luovuttu, ja myös asumisoikeusasuntotuotanto on hiipumassa valtion päätösten seurauksena. Näiden järjestelmien päättyessä monet asumisen haasteet Helsingissä ovat kuitenkin samat kuin silloin, kun Hitas aikoinaan luotiin. Asuntojen hinnat ovat edelleen suhteessa tuloihin niin korkeat, että muuttovirta kehyskuntiin jatkuu. Erityisesti keskituloiset perheet, joille omistusasuminen on tärkeä tavoite, eivät löydä riittävän suurta ja kohtuuhintaista asuntoa Helsingistä. Tämä näkyy myös tilastoissa: vuosina 2000–2023 Helsinki menetti muualle Suomeen noin 10 000 koulutettua työikäistä vuodessa, ja erityisesti 25–34-vuotiaiden…

Read More Read More

Helsingissä käydään parhaillaan keskustelua pienistä päiväkodeista ja niiden lakkauttamisesta. Osallistuin keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Helsingin kaupunki on jo pitkään lakkauttanut pieniä päiväkoteja ja korvannut niitä suurilla yksiköillä. Tämän kehityksen taustalla ei ole avoimesti päätetty poliittinen linjaus, vaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan liian tiukka talousraami, joka ohjaa virkakunnan esityksiä. Pienet päiväkodit eivät kaupungin näkökulmasta ole riittävän tehokkaita yksiköitä, vaan lapset halutaan keskittää suurempiin päiväkoteihin, joissa toimintaa voidaan järjestää kustannustehokkaammin. Olin itse mukana puolustamassa pientä ryhmäperhepäiväkoti Peukaloista vuonna 2020, kun kaupunki esitti…

Read More Read More

Viimeaikainen julkinen keskustelu on vasta alkusoittoa laajemmalle uskonnollis-yhteiskunnalliselle identiteettipoliittiselle diskurssille, joka ravistelee koko suomalaista yhteiskuntaa Viime viikkoina Suomessa on puhuttanut uskonnon näkyvyys yhteiskunnassa, erityisesti kouluissa ja julkisissa tiloissa. Hämeenlinnassa koulu joutuu mahdollisesti maksamaan korvauksia lapsen kuultua uskonnollista laulua, ja Uudellamaalla Händelin Messias-oratorion osia sisältävä konsertti peruttiin. Tämänkaltaiset tapaukset ovat herättäneet keskustelua uskonnon roolista arjessamme ja nostaneet esiin kysymyksiä sen vaikutuksesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Suomi on sekularisoitunut eli maallistunut muiden länsimaiden mukana ja samalla uskonnollisuus on monimuotoistunut ja muuttanut muotoaan. Uskonnot…

Read More Read More

Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen lauttayhteys on lyhyessä ajassa osoittautunut menestystarinaksi. Helsingin seudun liikenteen (HSL) tilastojen mukaan lauttalinja on kaupungin tykätyin joukkoliikenneväline – jopa yli 30 000 matkustajaa käyttää sitä kuukausittain. Lautta tarjoaa suoran ja ruuhkista riippumattoman reitin Laajasalon Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin, mikä on elintärkeää erityisesti alueella, jossa rakennusprojektit ja kapeat tieyhteydet rajoittavat muita liikkumismahdollisuuksia. Vaikka lautan tärkeys tunnustetaan laajasti, nykyiset talvikauden liikennöintiajat eivät palvele kaikkia matkustajia riittävästi. Talviaikataulu supistaa viikonloppuliikennettä niin ettei lautalla pääse vaikkapa leffaan, konserttiin ja kotiin kantakaupungista. Aamuisin…

Read More Read More

Helsingin Sanomat julkaisi 6.10.2024 mielipidekirjoituksen, jossa toivotaan ettei Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välisen lauttayhteyden vuoroja supisteta talvikaudella. Marraskuussa alkava supistettu talviaikataulu vähentää lautan käyttömahdollisuuksia viikonloppuisin. Tilanne on sama kuin viime vuonna, ainoana erona on kasvaneet matkustajamäärät ja lauttaa käyttävien tyytyväisyys lauttayhteyteen. Ehdotus on järjetön ja kaupungin päättäjät voisivat muuttaa tämän syksyn budjettineuvotteluissa. Nyt olisi helppo saavuttaa iloa ja onnistumisia pienellä panostuksella. Kirjoitukseni: Lauttaliikenteen vuoroja Kruunuvuorenrantaan ei pidä supistaa Kruunuvuorenrannan ja Meritullintorin välinen lauttayhteys on ollut monella tapaa menestys. Lauttayhteyttä käyttää yli 30 000…

Read More Read More