Helsingin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavan muutoksen nro 12964 hyväksymistä. Kyse on Yliskylän keskustan keskeisistä tonteista ja puistoalueista Laajasalossa eli alueesta, jossa suuri osa Laajasalon lähipalveluista jo nyt sijaitsee ja jonka merkitys kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina.

2,3, miljoonan lähipalveluihin kohdistuvassa investoinnissa on siitä, miten Yliskylä toimii palvelukeskuksena, kun alueen asukasmäärä kasvaa, raitiotie tuo alueelle lisää liikennettä ja lähipalveluiden kysyntä kasvaa. Kaava vastaa siihen, miten alueen koulut, päiväkodit, ikääntyneiden palvelut, asuminen, puistot ja liikkuminen sovitetaan yhteen niin, että kaikkitoimii myös tulevina vuosina.

Palvelut kootaan, ei hajauteta

Kaavan keskeinen ratkaisu on Laajasalon peruskoulun ala- ja yläasteen keskittäminen Koulutanhua 1:een. Koulurakennus peruskorjataan ja laajennetaan, ja osa siitä suojellaan kaavassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman jo viime kuussa (1/2026), joten kaava luo nyt tälle päätökselle maankäytölliset edellytykset.

Keskittäminen selkeyttää koulurakennetta ja parantaa opetuksen olosuhteita. Sen sijaan, että toimintaa pyöritettäisiin useissa erillisissä ja osin huonokuntoisissa rakennuksissa, syntyy yksi toimiva kokonaisuus, joka palvelee Laajasalon lapsia ja nuoria pitkälle tulevaisuuteen.

Samalla Holmanmoisionpolku 1:ssä sijaitseva vanha ja huonokuntoinen alakoulurakennus puretaan. Tilalle mahdollistetaan seniorikeskuksen ja päiväkodin rakentaminen. Seniorikeskukseen on suunniteltu noin 140 asukaspaikkaa sekä avoimia palveluja, kuten ravintola-, liikunta- ja yhteistiloja. Päiväkoti tuo lisää varhaiskasvatuspaikkoja alueelle, jossa lapsimäärä kasvaa nopeasti.

Ratkaisu on kaupunkirakenteellisesti järkevä: ikääntyneiden palvelut ja varhaiskasvatus sijoittuvat keskeiselle paikalle, joukkoliikenteen ja muiden palveluiden äärelle. Tämä helpottaa arkea, vähentää liikkumisen tarvetta ja tukee eri sukupolvien rinnakkaista elämää samassa kaupunginosassa.

Kasvavaan tarpeeseen vastataan myös toisella päiväkotitontilla, joka sijoittuu Kiiltomadonpolun viereiselle puistoalueelle. Kyse ei ole puiston “häviämisestä”, vaan hallitusta ja rajatusta ratkaisusta, jolla varmistetaan, että päiväkotipaikkoja on riittävästi ilman väliaikaisia tai hajautettuja ratkaisuja.

Keskustatontit käyttöön, historia talteen

Kaava ratkaisee myös entisen kirjastotontin tulevaisuuden. Kirjastorakennus on purettu jo aiemmin, ja tontti on ollut väliaikaisessa käytössä. Nyt sille mahdollistetaan yleisiä rakennuksia ja erityisasumista. Keskustan kannalta tämä on tärkeää: arvokasta tonttia ei jätetä pysäköintikentäksi, vaan se palautetaan aktiiviseen kaupunkikäyttöön kuten minkä tahansa alueen keskusta-alueen kuuluukin.

Samaan aikaan Yliskylänpuiston ja Ylistalon historialliset arvot turvataan. Ylistalon suojelu säilyy, sen pihapiiri määritellään ja kaava mahdollistaa pienen, toimintaa tukevan sivurakennuksen. Puistoon merkitään myös muinaisjäännösalue (Degerö Uppby), mikä varmistaa, että alueen pitkä historia huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Tämä tasapaino eli kehittäminen ilman historian ja maiseman sivuuttamista on tämän koko kaavan punainen lanka.

Maltillista rakentamista ja turvallista liikkumista

Kaava mahdollistaa noin 18 000 kerrosneliömetriä uutta asuinkerrosalaa, mikä tarkoittaa noin 210 uutta asukasta. Rakentaminen on mittakaavaltaan maltillista ja painottuu erityisasumiseen. Yliskylän avoin ja vehreä luonne säilyy, eikä alueelle synny massiivista tornirakentamista.

Liikenteen osalta kaavan yhteydessä hyväksytään liikennesuunnitelma, jossa painopiste on kävelyssä, pyöräilyssä ja joukkoliikenteessä. Erityistä huomiota kiinnitetään turvalliseen saattoliikenteeseen koulujen ja päiväkotien yhteydessä sekä esteettömyyteen. Tämä on välttämätöntä alueella, jossa koulut, päiväkodit ja seniorikeskus lisäävät liikennettä, mutta myös vaativat tavallista suurempaa liikenneturvallisuutta.

Kaupungin suorat kaavainvestoinnit ovat noin 2,3 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuvat pääosin katuihin, liikennejärjestelyihin, johtosiirtoihin ja puistoihin. Varsinaiset suuret kustannukset liittyvät palvelurakennuksiin: kouluun, päiväkoteihin ja seniorikeskukseen. Näitä ei pidä sekoittaa kaavan kustannuksiin. Ne ovat kauan tarvittuja investointeja lähipalveluihin, jotka palvelevat koko Laajasaloa.

Niilo