Kaupunginvaltuusto kokoontui tänään keskiviikkona 25.2. varsin tyypillisen, mutta sisällöllisesti painavan asialistan äärelle. Käsittelyssä oli sekä hallinnollisia valintoja että useita kaupunkirakenteen ja palveluiden kannalta merkittäviä kaavahankkeita. Keskustelua herättivät erityisesti ruokapolitiikkaan liittyvät linjaukset, mutta myös Itäkeskuksen ja Laajasalon alueiden kehittäminen.

Eniten poliittista keskustelua käytiin Mai Kivelän aloitteesta, jossa esitettiin Helsingin lihan ja maidon hankintojen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kokoomus teki asiassa palautusehdotuksen, ja keskustelu liikkui ei niin yllättäen osin varsin ideologisella ja identiteettipoliittisella tasolla. Meidän demareiden linja on ollut ja on vastaisuudessakin johdonmukainen ja käytännönläheinen: kasvipohjaisten vaihtoehtojen lisäämistä pidetään perusteltuna, mutta siirtymä on toteutettava tavalla, joka ei lisää ruokahävikkiä eikä vaaranna ruuan ravitsemuksellista laatua.

SDP korosti käsittelyssä sitä, että ruokapalveluiden muutoksia ei voida tarkastella vain ilmasto- tai periaatekysymyksinä. Olennaista on, että tarjottava ruoka on maistuvaa, ravitsemuksellisesti riittävää ja eri asiakasryhmien tarpeisiin soveltuvaa. Erityisesti nostettiin esiin kouluruokailu ja ikäihmisten ruokailutottumukset. Ruoka, joka jää syömättä, ei ole kestävää taloudenpitoa eikä ilmastopolitiikkaa. Jo kaupunginhallituksen käsittelyvaiheessa me demerit saimme aloitteeseen läpi täsmennyksiä, joilla painotetaan maistuvuutta, ravitsemuksellista riittävyyttä sekä asiakaslähtöisyyttä.

Keskustelussa tuotiin esiin myös ruokahankintojen laajempi merkitys. Helsingin ruokajärjestelmä ja julkiset hankinnat liittyvät paitsi ilmasto- ja terveysnäkökulmiin myös huoltovarmuuteen, varautumiseen ja kotimaisen tuotannon edellytyksiin. SDP:n näkökulmasta kestävä ruokapolitiikka tarkoittaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät ekologinen, ravitsemuksellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys.

Kaupunkirakenteen osalta merkittäviä päätöksiä tehtiin useista myönteisistä asemakaavamuutoksista. Itäkeskuksen Stoan ja Puhoksen alueen kaavamuutos on strategisesti tärkeä hanke Itä-Helsingin kehittämisessä. Alueen uudistamisella tavoitellaan kaupunkikuvan, palveluiden ja toiminnallisuuden parantamista sekä ympäristön viihtyisyyden vahvistamista. Keskustelussa tunnistettiin alueen erityispiirteet ja historiallinen kerroksellisuus. SDP:n kannalta keskeistä on, että kehittäminen tukee alueen elinvoimaa, palveluita ja turvallisuutta sekä huomioi alueen käyttäjät ja asukkaat.

Laajasalon Yliskylän palvelukortteleiden asemakaavamuutos on puolestaan tärkeä osa nopeasti kasvavan alueen palvelurakenteen vahvistamista. Laajasalo kehittyy voimakkaasti tulevina vuosina, ja asukasmäärän kasvu luo painetta sekä liikenneyhteyksille että lähipalveluille. Kaavaratkaisuilla pyritään vastaamaan tähän kasvuun ja mahdollistamaan palveluiden kehittyminen. Keskustelussa korostui tarve varmistaa, että alueen kehitys on tasapainoista ja että infrastruktuuri, arjen palvelut ja lähiluonto kulkevat mukana muutoksessa.

Valtuuston asialistalla oli lisäksi useita hallinnollisia ja talouteen liittyviä asioita, kuten tilintarkastajan valinta sekä talousarviomuutokset. Näissä korostui kaupungin taloudenpidon ennakoitavuus ja toiminnan jatkuvuus.

Kokonaisuutena valtuustopäivä kuvasi hyvin kunnallispolitiikan arkea: strategisia linjauksia, käytännön vaikutuksia ja toisinaan varsin periaatteellisia keskusteluja. SDP:n puheenvuorojen painotuksissa korostuivat lähipalveluiden ja arjen toimivuus, reiluus, kohtuullisuus ja laaja-alainen kaupunkilaisten elämän ymmärrys.

Niilo Toivonen

Valtuustoryhmän vpj